Filistealaiset (hepr. פלשתים, p'lishtim) olivat vanhan ajan Israelin viholliskansa. Vaikka filistealaisten alkuperää ei tunneta, yleensä heitä pidetään alueelle hyökänneenä indoeurooppalaisena merikansana. Myöhemmin filistealaiset aramealaistuivat niin kuin monet muutkin Lähi-idän kansat. Filistealaisten voima heikkeni lopullisesti uusassyriaisella ja uusbabylonialaisella ajalla, mutta niiden jälkeenkin heistä on muutama maininta historiallisissa teksteissä.[1]
Filistealaiset alistivat israelilaiset valtansa alle, mutta Israel alkoi kapinoida kuningas Saulin aikana. Vaikka filistealaiset antoivat nimensä Palestiinalle, heidän alkuperänsä on eri kuin alueen seemiläisten palestiinalaisten.