Florence Griffith-Joyner

Florence Griffith-Joyner
Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Florence Griffith Joyner
Henkilötiedot
Koko nimi	Delorez Florence Griffith Joyner
Syntynyt	21. joulukuuta 1959 Los Angeles, Kalifornia
Kuollut	21. syyskuuta 1998 (38 vuotta) Mission Viejo, Kalifornia
Kansalaisuus	Yhdysvallat
Yleisurheilija
Lempinimi	Flo-Jo
Pituus	170 cm
Paino	58 kg
Laji	pikajuoksu
Seura	West Coast Athletic Club
Ennätykset	100 m: 10,49 ME 200 m: 21,34 ME 400 m: 50,89
Uran alku	1982
Aiheesta muualla
www.florencegriffithjoyner.com
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Mitalit
Maa:  Yhdysvallat
Naisten yleisurheilu
Olympialaiset
Kultaa	Soul 1988	100 m
Kultaa	Soul 1988	200 m
Kultaa	Soul 1988	4×100 m
Hopeaa	Los Angeles 1984	200 m
Hopeaa	Soul 1988	4×400 m
MM-kilpailut
Kultaa	Rooma 1987	4 × 100 m
Hopeaa	Rooma 1987	200 m

Delorez Florence Griffith Joyner (21. joulukuuta 1959 – 21. syyskuuta 1998)^[1] oli yhdysvaltalainen yleisurheilija, jolla on edelleen maailmanennätykset naisten 100 metrin ja 200 metrin juoksussa.

Helsingin MM-kilpailuissa 1983 Griffith-Joyner sijoittui neljänneksi 200 metrillä. Seuraavana vuonna hän sijoittui Los Angelesin olympialaisissa samalla matkalla hopealle.^[1] Kilpailujen jälkeen hän avioitui Los Angelesin olympialaisten kolmiloikan olympiavoittaja Al Joynerin kanssa ja jätti juoksun vähemmälle.

Griffith-Joyner palasi radoille Rooman MM-kilpailuihin 1987 ja sijoittui jälleen 200 metrillä hopealle. 4 × 100 metrillä hän voitti kultaa. Vuonna 1988 siihen asti paremmin 200 metrin juoksijana tunnettu Griffith-Joyner hämmästytti Yhdysvaltojen olympiakarsinnoissa juoksemalla puolivälierissä uudeksi 100 metrin maailmanennätykseksi 10,49.^[2] Kilpailun tuulilukema oli 0,0 m/s, mutta stadionin tuulimittarin epäillään näyttäneen väärää tuulilukemaa.^[3] Oikean tuulilukeman on arvioitu olleen noin 5–7 m/s.^[4]

Griffith-Joyner oli suurin ennakkosuosikki Soulin olympialaisissa 1988, ja voittikin sekä 100 että 200 metrin juoksut ylivoimaisesti.^[1] 200 metrillä hän juoksi uudeksi maailmanennätykseksi 21,34, jota ei niin ikään ole sen jälkeen rikottu. Myös 100 metrillä Griffith-Joyner juoksi ylivoimaisia aikoja, pysäyttäen finaalissa kellot lopulta aikaan 10,54. Hän juoksi myös Yhdysvaltojen 4 × 100 metrin ja 4 × 400 metrin joukkueissa voittaen ensiksi mainitussa kultaa ja jälkimmäisessä hopeaa.

Griffith-Joyneria epäiltiin vuoden 1988 suurten ennätysparannustensa takia dopingin käytöstä ja eräät hänen kilpailijoistaan väittivät hänen aikojensa olevan mahdollisia vain dopingin käytön ansiosta. Carl Lewis kirjoitti omaelämäkerrassaan huomanneensa Griffith-Joynerin liian nopean lihaskasvun lisäksi hänen äänensäkin madaltuneen, mikä ilmeni myös BBC:n tekemistä haastatteluista. Griffith-Joyner ei kuitenkaan koskaan antanut positiivista dopingnäytettä.^[5] Griffith-Joynerin yhtäkkinen kuolema vuonna 1998 lisäsi huhuja, vaikka ruumiinavaus paljastikin, että kuolinsyy oli cavernous angiomasta johtuneen epilepsiakohtauksen aiheuttama tukehtuminen^[6].

1. ↑ ^{a b c} Florence Griffith Joyner Athletes. The International Olympics Committee. Viitattu 1.10.2019. (englanniksi)
2. ↑ Mackay, Duncan: The 10 greatest performances in the history of athletics (4 Florence Griffith Joyner) The Observer. 5.8.2001. Guardian News and Media Limited. Viitattu 19.8.2009. (englanniksi)
3. ↑ Slater, Matt: Records 'hurt' women's athletics 25.9.2008. BBC. Viitattu 27.9.2008. (englanniksi)
4. ↑ Linthorne, Nick: Wind Assistance people.brunel.ac.uk. Arkistoitu 18.7.2009. Viitattu 27.9.2008. (englanniksi)
5. ↑ Matt Lawton: How athletics is still scarred by the reign of the chemical sisters 6.8.2012. Daily Mail. Viitattu 19.8.2013.
6. ↑ Maailman nopein nainen Flo-Jo kuoli äkillisesti 20 vuotta sitten 38-vuotiaana – nämä asiat käynnistivät valtavan kohun Yleisurheilu. 21.9.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 22.9.2018.