Formula 1 -kausi 1994 | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Järjestäjä | FIA, Formula One Group | ||||||
Järjestyksessä oleva kausi | 45. | ||||||
Kilpailuja | 16 | ||||||
Kuljettajia | 46 45 osallistui kilpailuun | ||||||
Valmistajia | 14 | ||||||
Moottoreiden valmistajat |
Cosworth Yamaha Peugeot Hart Ferrari Ilmor Renault Mugen-Honda Mercedes |
||||||
Rengasvalmistaja(t) | G | ||||||
Kuljettajien mestari | Michael Schumacher (92p.) | ||||||
Valmistajien mestari | Williams (118p.) | ||||||
Eniten voittoja | Michael Schumacher (8 kpl) | ||||||
|
Formula 1 -kausi 1994 oli järjestyksessään 45. FIA:n Formula 1 -kausi. Se alkoi 27. maaliskuuta 1994 ja viimeinen kuudestatoista kilpailuista ajettiin 13. marraskuuta.[1]
Vuosi muistetaan muun muassa Imolan radalla sattuneista onnettomuuksissa, joissa kuolivat Roland Ratzenberger sekä Ayrton Senna. Kuljettajien maailmanmestaruuden voitti nuori Michael Schumacher Benettonilla. Valmistajien mestaruuden voitti Williams.
Mestaruustaistelu oli jännittävä. Alkukaudesta Schumacher oli jo karkaamassa saavuttamattomaan MM-johtoon, mutta loppukaudesta Williamsin Damon Hill nousi mukaan mestaruustaistoon. Erilaisten sääntörikkomusten vuoksi Schumacher ja Benetton hylättiin kahdesti, joista jälkimmäisellä kerralla tuloksena oli myös kilpailukielto. Hill voitti kaikki kilpailut, joista Schumacher oli sivussa. Mestaruus ratkesi vasta kauden päätöskilpailussa Australian Adelaidessa, jossa voitosta ja samalla maailmanmestaruudesta taistelleet kuljettajat törmäsivät yhteen. Kolarin vuoksi molemmat joutuivat keskeyttämään kilpailun, ja Schumacher voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa yhdellä pisteellä. Schumacheria syytettiin tahallisesta kolaroinnista, mutta FIA piti törmäystä normaalina kilpailutilanteena.[2]
Suomalaisia kuljettajia oli tuona vuonna mukana kolme: Jyrki Järvilehto Benettonilla ja Sauberilla, Mika Häkkinen McLarenilla, sekä Mika Salo Lotuksella.[3] Damon Hill sai toisena vuotena peräkkäin ajaa autoa, jonka numero oli nolla, koska mestaruuden voittanut Alain Prost päätti uransa.
Kauden aikana kaikki kilpailujen nopeimmat kierrokset tulivat Benetton- ja Williams-tallin kuljettajille (molemmille 8 kappaletta).[4]Benetton-tallin nopeimmat kierrokset saavutti Michael Schumacher.[5]