Formula 1 -kausi 2012 | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Järjestäjä | FIA, Formula One Group | ||||||
Järjestyksessä oleva kausi | 63. | ||||||
Kilpailuja | 20 | ||||||
Kuljettajia | 24 | ||||||
Valmistajia | 12 | ||||||
Moottoreiden valmistajat |
Mercedes (3 tallia) Ferrari (3 tallia) Renault (4 tallia) Cosworth (2 tallia) |
||||||
Rengasvalmistaja(t) | P Pirelli | ||||||
Kuljettajien mestari | Sebastian Vettel | ||||||
Valmistajien mestari | Red Bull | ||||||
Eniten voittoja | Sebastian Vettel (5 kpl) | ||||||
DHL Fastest Lap Award | Sebastian Vettel (6 kpl)[1] | ||||||
|
Formula 1 -kausi 2012 oli Formula 1 -sarjan historian 63. maailmanmestaruuskausi. Kausi alkoi Australiassa 18. maaliskuuta ja päättyi Brasiliaan 25. marraskuuta. Osakilpailuja järjestettiin kaikkiaan 20 ensimmäinen kalenterivedos sisälsi vielä yhden kilpailun enemmän mutta Turkin GP:n poistuminen lyhensi kautta 20 kilpailuun. Paluun kilpailukalenteriin teki Yhdysvaltain Grand Prix, joka ajettiin uudella radalla Austinissa, Texasissa.[2] Kaudella 2012 kilpailtiin myös Bahrainissa vuoden tauon jälkeen.[3]
Kauden alkua värittivät lukuisat osakilpailuvoittajat. Seitsemässä ensimmäisessä kilpailussa kussakin nähtiin eri voittaja, mikä on ennätys sarjan historiassa. Vasta Euroopan Grand Prix'ssä saatiin toistamiseen kaudella voittanut kuljettaja, kun Ferrarin Fernando Alonso nappasi kauden toisen voittonsa. Voittonsa turvin Alonso nousi kuljettajien mestaruustaistelun kärkipaikalle, jossa hän pysyi seitsemän osakilpailun ajan. Viime vuoden mestari Sebastian Vettel sai Alonson kiinni pisteissä tämän keskeytettyä Belgiassa ja Japanissa avauskierroksella. Vettel nousi sarjataulukon kärkeen, jossa hän pysyi loppukauden. Myös Vettel kärsi lukuisista vaikeuksista kauden aikana, ja hän joutui muun muassa starttamaan Abu Dhabin kilpailuun varikkosuoralta. Viimeiseen osakilpailuun lähdettäessä Vettelillä oli 13 pisteen etumatka, joka riitti monivaiheisesta kilpailusta huolimatta niukasti Vettelin kolmanteen peräkkäiseen maailmanmestaruuteen. Samalla Vettelistä tuli ensimmäinen F1-mestari, joka ei kauden aikana voittanut yhtään osakilpailua Euroopassa.[4] Vettel voitti kaikki kauden kilpailut Aasiassa. Valmistajien sarjassa Red Bull nappasi niin ikään kolmannen mestaruutensa, joka varmistui Yhdysvaltain osakilpailussa.
Kauden 2012 aikana rikottiin muitakin ennätyksiä. Paluun tehneen Kimi Räikkösen myötä lähtöruudukossa oli ennätyksellisesti kuusi kuljettajien mestaruuden voittanutta kuljettajaa - Sebastian Vettel, Fernando Alonso, Jenson Button, Kimi Räikkönen, Lewis Hamilton ja Michael Schumacher, joka päätti uransa kauden viimeisen osakilpailun yhteydessä. 20 kilpailun mittainen kalenteri oli myös ennätyspitkä - aiempi ennätys oli 19 osakilpailua. Kausi 2012 oli ensimmäinen sitten kauden 1969, jolloin F1-sarjassa ei kilpaillut yhtään italialaiskuljettajaa, kun Jarno Trulli sai potkut Caterham-tallista ennen kauden alkua. Lisäksi kausi oli toiseksi viimeinen kausi, jolla käytettiin 2,4-litraisia V8-moottoreita ennen siirtymistä ympäristöystävällisimpiin 1,6-litraisiin V6-turbomoottoreihin kaudella 2014.[5]
<ref>
-elementti; viitettä Formula1_01
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Autosport_56
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Autosport_01
ei löytynyt