Frank Wilczek | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. toukokuuta 1951 Mineola, Yhdysvallat |
Kansalaisuus | Yhdysvaltalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot |
Chicagon yliopisto Princetonin yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | David Gross |
Instituutti | MIT |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Tunnetut työt | Kvanttikromodynamiikka |
Palkinnot | Nobelin fysiikanpalkinto (2004) |
Aiheesta muualla | |
www.frankwilczek.com | |
Frank Wilczek (s. 15. toukokuuta 1951) on puolalais-italialaista syntyperää oleva yhdysvaltalainen fyysikko. Vuonna 2004 hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä David Grossin ja David Politzerin kanssa vahvaa vuorovaikutusta koskevasta tutkimuksesta.[1]
Wilczek suoritti perustutkintonsa matematiikasta Chicagon yliopistossa, ja jatkoi matematiikka pääaineenaan Princetonin yliopistossa, mutta vilkuili myös fysiikan kehitystä ja siirtyi lopulta kokonaan fyysikoksi.[2] Hän väitteli vuonna 1974 ja jäi opiskelupaikkaansa töihin vuoteen 1981 asti.[3]
Wilczekin uran kohokohta oli osallistuminen vahvan vuorovaikutuksen perusteorian kehittämiseen.[2]
Wilczekillä on vaimo ja kaksi tytärtä.[2]
Nykyisin hän on fysiikan professori yhdysvaltalaisessa Massachusetts Institute of Technologyssä.