Fransiskaanit | |
---|---|
Ordo Fratrum Minorum | |
Fransiskaanien vaakuna |
|
Perustettu | 1209 |
Perustaja | Franciscus Assisilainen |
Tyyppi | Katolinen sääntökunta |
Kattojärjestö | Katolinen kirkko |
Fransiskaanit (OFM, Ordo fratrum minorum, fratres minores, minoriitit, "vähäisempien veljien sääntökunta"; harmaat veljet) ovat Franciscus Assisilaisen vuonna 1209 perustama, vuonna 1223 vahvistettu kerjäläisveljestö, jonka jäsenet elävät apostolisessa köyhyydessä. Fransiskaanisääntökunnassa oli kaksi suuntaa: lievemmät (konventuaalit) ja ankarammat (observantit). Kapusiinit (OFMCap) on fransiskaanien haarautuma. Fransiskaanista nunnakuntaa kutsutaan klarissalaiseksi Pyhän Klaaran mukaan. Tämä nunnakunta oli aluksi kuurian vaatimuksesta benediktiinisten sääntöjen alainen, kunnes Pyhä Klaara loi omat luostarisäännöt, jonka jälkeen klarissalaiset muodostivat fransiskaanien toisen sääntökunnan. Lisäksi sääntökuntaa lähellä elää myös maallikoita, jotka muodostavat ns. Franciscuksen kolmannen sääntökunnan.[1] Suomessa keskiajalla toimi kolme konventtia: Viipurin fransiskaanikonventti, Rauman fransiskaanikonventti ja Kökarin fransiskaanikonventti.
Fransiskaanien ohella dominikaanit kuuluvat tärkeimpiin kerjäläisveljestöihin, jotka kielsivät jäseniltään paitsi yksityisomistuksen myös kollektiivisen omistuksen. Niinpä fransiskaanien talotkin olivat virallisesti esimerkiksi kaupunkien raatien omistamia.