FreeBSD | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
FreeBSD:n aloitusruutu. |
|||||||
Kehittäjä | FreeBSD-projekti | ||||||
Tuoteperhe | BSD | ||||||
Toiminnallinen tila | toiminnassa | ||||||
Julkaistu | 1. marraskuuta 1993 | ||||||
Viimeisin vakaa versio | 14.1 ()[1] | ||||||
Ytimen tyyppi | monoliittinen ydin | ||||||
Käyttöliittymä |
graafinen, komentoliittymä |
||||||
Lähdekoodimalli | avoin lähdekoodi | ||||||
Lisenssi | BSD | ||||||
|
|||||||
Aiheesta muualla | |||||||
FreeBSD | |||||||
Versiohallinta |
Berkeley Software Distribution |
FreeBSD on vapaa Unixin kaltainen käyttöjärjestelmä. FreeBSD-projekti on erityisesti keskittynyt luomaan tehokasta käyttöjärjestelmää PowerPC-, PC98-, Sparc64-, Intel- ja AMD-yhteensopiville tietokoneille.
FreeBSD on suosituin BSD-käyttöjärjestelmistä. Tunnettuja FreeBSD-johdannaisia ovat muun muassa DragonFly BSD, GhostBSD, MidnightBSD ja PC-BSD.
FreeBSD on suhteellisen suosittu palvelintietokoneiden käyttöjärjestelmänä, erityisesti tiedostopalvelimena. Linux-jakeluista poiketen FreeBSD on kokonainen käyttöjärjestelmä, jota ei koota vapaavalintaisista osista (käynnistyslataaja ja käyttäjätila ovat käyttöjärjestelmän kiinteitä osia). FreeBSD:llä on mahdollista käyttää useimpia Linux-käyttöjärjestelmälle luotuja työpöytäympäristöjä ja sovellusohjelmia.
Työpöytäkäytössä FreeBSD:n suosioksi on arveltu noin 0,15–0,2 prosenttia maailmanlaajuisesti[2]. Linux-binääritiedostoa Google Chrome -verkkoselaimesta käyttämällä FreeBSD tulee tunnistetuksi Linuxina, joten osa FreeBSD:n suosiosta tulee merkityksi Linux-sarakkeeseen erilaisilla käyttöä verkkoselaamisesta mittaavilla sivustoilla.
Työpöytäkäytössä FreeBSD on mahdollista käynnistää USB-porttiin kiinnitetyltä muistitikulta. Harrastajat boottaavat FreeBSD:n myös Raspberry Pi -tietokoneeseen tai vastaavaan asetetulta Secure Digital (SD) -muistikortilta.