Back Fruktose Afrikaans فركتوز Arabic فركتوز ARZ Fructosa AST فروکتوز AZB Фруктоза Byelorussian Фруктоза BE-X-OLD Фруктоза Bulgarian ফ্রুক্টোজ Bengali/Bangla Fruktoza BS

Fruktoosi

Fruktoosi
Tunnisteet
IUPAC-nimi (3S,4R,5R)-1,3,4,5,6-pentahydroksiheksan-2-oni
CAS-numero 57-48-7
PubChem CID 5984
SMILES C(C(C(C(C(=O)CO)O)O)O)O
Ominaisuudet
Molekyylikaava C6H12O6
Moolimassa 180,2 g/mol
Sulamispiste 103 °C
Tiheys 1,694 g/cm3
Liukoisuus veteen Veteen 778 g/l (25 °C)[1]
Sakkaroosista valmistettua kiteistä hedelmäsokeria.

Fruktoosi eli D-fruktoosi eli hedelmäsokeri (C6H12O6) on sokeri, jota esiintyy hunajassa ja kaikissa hedelmissä. Fruktoosi on myös tavallisen sokerin eli sakkaroosin pilkkoutumistuote. Maksa muuntaa lisäksi verensokeria niin sanotuksi endogeeniseksi fruktooksiksi etenkin silloin, kun verensokeri on korkealla[2].

Fruktoosin osuus sokereista on hunajassa suurempi kuin tavallisessa sokerissa[3]. Hedelmissä on yleensä alle puolet fruktoosia lopun ollessa lähinnä verensokeria erittäin nopeasti nostavaa glukoosia[4].

Fruktoosin moolimassa on 180,2 g/mol, sulamispiste (hajoaa) 103–105 °C, itsesyttymislämpötila 360 °C ja CAS-numero 57-48-7.

Ihmiset maistavat fruktoosin 20-80 prosenttia makeampana kuin tavallisen sokerin. Fruktoosia tarvitaan tämän vuoksi vähemmän.[5]

Fruktoosi on hyvin hidas hiilihydraatti[6], sillä sen glykeeminen indeksi on hyvin alhainen verrattuna tavalliseen sokeriin[7]. Tämä pätee myös veren insuliinipitoisuuteen. Fruktoosi tuottaa toisaalta myös vähemmän kylläisyyden tunnetta ainakin nauttimista seuraavan tunnin aikana.[8]

Tavallinen sokeri eli sakkaroosi pilkkoutuu ruoansulatuselimistössä fruktoosiksi ja glukoosiksi.

Sorbitolista syntyy ruoansulatuksen yhteydessä fruktoosia[9].

Erittäin runsas fruktoosin nauttiminen lisää monien sairauksien riskiä. Fruktoosia voi kuitenkin nauttia huoletta enemmän kuin tavallista sokeria, jonka enimmäissuositus on vain 50 grammaa päivässä[10].

  1. ↑ D-Fructose NLM Viitattu 12.06.2012
  2. ↑ Miguel A. Lanaspa, Takuji Ishimoto, Nanxing Li, Christina Cicerchi, David J. Orlicky, Philip Ruzycki: Endogenous fructose production and metabolism in the liver contributes to the development of metabolic syndrome. Nature Communications, 10.9.2013, nro 1, s. 2434. doi:10.1038/ncomms3434 ISSN 2041-1723 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  3. ↑ Hunaja Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 22.11.2020.
  4. ↑ Kaaria, Satu: Fruktoosi onkin vaarallista HS.fi. 31.1.2013. Viitattu 1.2.2016.
  5. ↑ Kris Sollid RD: What is Fructose? Food Insight. 20.11.2020. Viitattu 3.7.2024. (englanti)
  6. ↑ Fruktoosin valmistus Suomessa täyttää 40 vuotta www.puunjalostusinsinoorit.fi. Viitattu 28.3.2020.
  7. ↑ Atkinson et. al.: Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values. Diabetes Care. 2008 Dec; 31(12): 2281–2283. Taulukko A1.
  8. ↑ Kathleen A. Page, Owen Chan, Jagriti Arora, Renata Belfort-Deaguiar, James Dzuira, Brian Roehmholdt, Gary W. Cline, Sarita Naik, Rajita Sinha, R. Todd Constable, Robert S. Sherwin: Effects of fructose vs glucose on regional cerebral blood flow in brain regions involved with appetite and reward pathways. JAMA, 2.1.2013, 309. vsk, nro 1, s. 63–70. PubMed:23280226 doi:10.1001/jama.2012.116975 ISSN 1538-3598 Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet - VI-SIBLIN rakeet 610 mg/g, VI-SIBLIN S rakeet 880 mg/g laakeinfo.fi. Viitattu 28.2.2021.
  10. ↑ Nostaako sokeri sydäntautiriskiäsi? Sen voi tehdä jo tavallinen aamiainen ja välipala ET. 25.5.2015. Viitattu 14.4.2020.

Developed by StudentB