Back Gadolinium Afrikaans ጋዶሊኒየም Amharic गैडोलिनियम ANP غادولينيوم Arabic ݣادولينيوم ARY جادولينيوم ARZ Gadoliniu AST Qadolinium Azerbaijani Гадолиний Bashkir Gadolinium BAN
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Gadolinium | ||||
| Tunnus | Gd | ||||
| Järjestysluku | 64 | ||||
| Luokka | lantanoidi | ||||
| Lohko | f-lohko | ||||
| Ryhmä | - | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 7,90 · 103 kg/m3 | ||||
| Väri | hopeanvalkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1880, de Marignac (ja de Boisbaudran) | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 157,253[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 180 (233) pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f75d16s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 25, 9, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +III | ||||
| Kiderakenne | heksagonaalinen tiivispakkaus (HCP) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1 585 K (1 312 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3 546 K (3 273 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 301,3 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 10,05 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 2680 m/s 293 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,2 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,236 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | 7.7×105 S/m | ||||
| CAS-numero | 7440-54-2 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Gadolinium on lantanoideihin kuuluva pehmeä ja hopeanvalkoinen alkuaine, jonka CAS-numero on 7440-54-2. Sen kemiallinen merkki on Gd (lat. gadolinium) ja järjestysluku 64. Se on suhteellisen vakaa kuivassa huoneilmassa eikä se reagoi veden kanssa. Gadolinium muuttuu 17 celsiusasteessa ferromagneettiseksi ja alle yhden kelvinin lämpötilassa suprajohtavaksi. Vaikka se kuuluu harvinaisiin maametalleihin, sitä löytyy suhteellisen runsaasti maankuoresta, nelinkertaisesti verrattuna tinaan. Suurimmat gadoliniumkaivokset sijaitsevat Yhdysvalloissa, Kiinassa, Brasiliassa, Intiassa ja Sri Lankassa sekä Australiassa.[2]
Aineella ei ole eliöiden kannalta merkitystä, mutta gadoliniumin suolojen on havaittu olevan hyödyksi lääketieteellisissä hoidoissa ja alkuaineeseen pohjautuvia yhdisteitä käytetään varjoaineena magneettikuvauksessa[3]. Lisäksi sillä vahvistetaan CD-levyjen rakennetta ja käytetään television ruuduissa. Gadoliniumin tiheys on 7,9 g/cm³ ja sen sulamispiste on 1 585 K ja kiehumispiste on 3 523 K.
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Emsley, John: Nature's Building Blocks: An A-Z Guide to the Elements, s. 155. Oxford University Press, 2001. ISBN 0198503407 Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)
- ↑ Gadoliniumia sisältävät kuvausaineet (Arkistoitu – Internet Archive) Fimea 3.1.2018, viitattu 23.9.2020