Back Georg Wilhelm Friedrich Hegel Afrikaans Georg Wilhelm Friedrich Hegel ALS ፍሬዴሪክ ሄግል Amharic Georg Wilhelm Friedrich Hegel AN جورج فيلهلم فريدريش هيغل Arabic ڭيورڭ ڤيلهيلم فريدريش هيڭل ARY جورج فيلهلم فريدريش هيجل ARZ হেগেল Assamese Georg Wilhelm Friedrich Hegel AST Georq Vilhelm Fridrix Hegel Azerbaijani
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Georg Wilhelm Friedrich Hegel | |
|---|---|
 Jakob Schlesingerin muotokuva vuodelta 1831. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta |
| Kuollut | 12. marraskuuta 1831 (61 vuotta) Berliini, Preussin kuningaskunta |
| Koulutus ja ura | |
| Koulukunta | hegeliläisyys, saksalainen idealismi, objektiivinen idealismi, absoluuttinen idealismi |
| Vaikutusalueet | metafysiikka, historianfilosofia, poliittinen filosofia, estetiikka |
| Tunnetut työt | absoluuttinen idealismi, hegeliläinen dialektiikka, dialektinen fenomenologia |
| Väitöstyön ohjaaja | Friedrich von Schelling |
 Nimikirjoitus |
|
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa. Häntä pidetään saksalaisen idealismin tärkeimpänä edustajana. Hänen ajatuksillaan oli suuri vaikutus marxilaisuuteen. Hänen ajatustensa mennessä pois muodista Manner-Euroopassa syntyi Britanniassa anglohegeliläisyys, josta tuli muutamaksi vuosikymmeneksi Britannian hallitseva filosofinen koulukunta.
Hegel näki valtion historiallisen kehityksen päämääränä. Absoluuttinen henki toteutti itseään luonnossa ja ihmisissä ja valtio edusti henkeä, ihmiskunnan rationaalisen ja eettisen kehityksen päämäärää. Tätä näkemystä on pidetty usein Hegelin edustaman kristinuskon filosofisena esityksenä, joskin hänen kuolemansa jälkeen useat kristityt syyttivät hänen ajatteluaan panteistiseksi. Hegeliläisessä filosofiassa valtio oli absoluuttisen hengen tuotos ja siten itseisarvo. Tätä voidaan pitää vastakohtana kantilaiselle ajattelulle, jossa ihmisillä on itseisarvo ja valtio palvelee heidän asiaansa. Hegelin mukaan olemassaolo on pohjimmiltaan filosofista ajattelua. Näin ollen hän on ontologinen idealisti.