Gregor Mendel | |
---|---|
Řehoř Jan Mendel | |
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Řehoř Jan Mendel |
Syntynyt | 20. heinäkuuta 1822 Heinzendorf (nyk. Hynčice), Itävallan keisarikunta |
Kuollut | 6. tammikuuta 1884 (61 vuotta) Brünn, Itävalta-Unkari |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Wienin yliopisto |
Instituutti | Pyhän Tuomaan luostari |
Oppilaat | Leoš Janáček |
Tutkimusalue | genetiikka |
Tunnetut työt | Versuche über Pflanzenhybriden (1865) |
Aiheesta muualla | |
www.mendelweb.org | |
Gregor Johann Mendel (tšek. Řehoř Jan Mendel, 20. heinäkuuta 1822 Heinzendorf – 6. tammikuuta 1884 Brünn) oli saksankielinen itävaltalainen augustinolaismunkki. Häntä luonnehditaan usein ”genetiikan isäksi”.[1] Mendel asui suurimman osan elämästään Brünnissä (nyk. Brno), joka hänen aikanaan kuului Itävaltaan, mutta nykyisin Tšekkiin.
Mendelin vanhempien nimet olivat Anton ja Rosine. Mendel oli perheensä keskimmäinen lapsi ja hänellä oli kaksi sisarta, isosisko Veronika ja pikkusisko Theresia. Nuoruudessaan Mendel sairasteli paljon ja hänellä oli taloudellisia vaikeuksia opintojensa rahoittamisessa. Nuorempi sisar Theresia tuki Mendeliä antamalla hänelle myötäjäisensä. Myöhemmin Mendel auttoi rahallisesti sisarensa kolmea poikaa, joista kaksi opiskeli lääkäriksi.
Mendel oli luostarissa koulutettu munkki. Hän teki herneillä järjestelmällisiä perinnöllisyyskokeita luostarin puutarhassa. Hänen monivuotiset, huolellisesti suunnitellut risteytyskokeensa loivat perustan perinnöllisyystieteen myöhemmälle kehitykselle. Mendel vietti eristäytynyttä elämää ja julkaisi elinaikanaan vain kaksi tieteellistä julkaisua. Tieteellisen työnsä ohella hän muun muassa opetti matematiikkaa luostarin koulussa ja yliopistossa sekä päätyi myöhemmin luostarinsa johtajaksi eli apotiksi. Tämä työ oli hänestä vaativinta, sillä hän joutui taistelemaan luostarin säilymisen puolesta valtiovaltaa vastaan.