Geologinen ajanlasku | |
---|---|
Alkamisaika milj. v sitten | Eoni |
542 | fanerotsooinen |
2 500 | proterotsooinen |
4 000 | arkeeinen |
4 570 | hadeeinen |
Hadeeinen eoni on geologisessa ajanlaskussa ajanjakso 4,567–3,8 miljardia vuotta sitten. Ajanjakso alkaa Maan muodostumisesta, jolloin Maan edeltäjään törmäsi Marsin kokoinen protoplaneetta. Törmäys sinkosi Kuun syntymiseen tarvittavat ainesosat maata kiertävälle radalle. Maahan syöksyi alussa suuria meteoriitteja ja valtavia asteroideja tuhkatiheään, mutta pommitus harveni vähitellen. Alussa oli voimakasta tulivuoritoimintaa ja luultavasti koko Maan pinta oli sula. On väitetty Maan pysyneen kasvihuoneilmiön takia kuumana ja vedettömänä koko hadeeisen jakson ajan. Toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että Maa jäähtyi suunnilleen nykyiselleen pian syntymänsä jälkeen ja alkumeri syntyi ehkä viimeistään 4,4 miljardia vuotta sitten, kun aikaisemman kuuman ilmakehän vesihöyry satoi Maahan. Tältä ajalta on vanhin tunnettu zirkonimineraali.
Aurinko oli hadeeisella kaudella nykyistä himmeämpi, sen kirkkaus oli vain 70 % nykyisestä, ja Maata lämmitti nykyistä voimakkaampi kasvihuoneilmiö. Hadeeista kautta on kutsuttu myös prearkeeiseksi ja atsooiseksi kaudeksi.