Hailuoto Karlö |
|
---|---|
sijainti |
|
Luotsiasema, Marjaniemen majakka ja tutkamasto |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
Seutukunta | Oulun seutukunta |
Kuntanumero | 072 |
Hallinnollinen keskus | Hailuodon kirkonkylä |
Perustettu | 1587 |
Pinta-ala ilman merialueita |
207,35 km² 258:nneksi suurin 2022 |
Kokonaispinta-ala |
1 082,70 km² 108:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 205,66 km² |
– sisävesi | 1,69 km² |
– meri | 875,35 km² |
Väkiluku |
935 298:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
– väestötiheys | 4,55 as./km² (31.8.2024) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 12,8 % |
– 15–64-v. | 48,4 % |
– yli 64-v. | 38,9 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 98,2 % |
– muut | 1,8 % |
Kunnallisvero |
7,90 % 257:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Maarit Alikoski |
Kunnanvaltuusto | 17 paikkaa |
2021–2025[6] • Kesk. • Kok. • PS • SDP • Vihr. |
8 3 3 2 1 |
www.hailuoto.fi |
Hailuoto (ruots. Karlö) on Suomen kunta, joka sijaitsee samannimisessä saaressa Perämerellä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Maisema ja luonnonolosuhteet ovat nostaneet Hailuodon, Perämeren suurimman saaren kansallismaisemaksi. Kaikista Suomen merialueiden saarista Hailuoto on pinta-alaltaan Ahvenanmantereen ja Kemiönsaaren jälkeen kolmanneksi suurin.[7] Saaren ensimmäisten osien arvioidaan nousseen merestä noin 1 700 vuotta sitten, ja nykyisen muotonsa se on saanut useiden eri saarien yhteenliittymänä. Maannousun jatkuessa se kasvaa aikanaan kiinni mantereeseen.[8]
Hailuodossa asuu 935 henkeä,[2] ja se on asukasluvultaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja entisen Oulun läänin pienin kunta. Hailuodon naapurikunnat ovat Lumijoki, Oulu ja Siikajoki. Entisiä naapurikuntia ovat Ouluun liitetyt Haukipudas ja Oulunsalo.
Hailuoto on paitsi kunnan (hallinnollinen alue), myös saaren (maantieteellinen alue) nimi. Hailuodon saari sijaitsee Perämerellä Oulun edustalla. Se on Perämeren ainoa pysyvästi asutettu saari, jonne ei ole kiinteää tieyhteyttä.
Hailuodon läntisimmässä kohdassa, Marjaniemessä, sijaitsee Marjaniemen majakka. Majakan juurella sijaitsevassa entisessä Luotsausliikelaitoksen luotsiasemarakennuksessa toimii nykyisin Luotsihotelli, ja majakan vieressä olevassa rakennuksessa on toiminut Oulun yliopiston Perämeren tutkimusasema.
Koko Hailuoto on luokiteltu kuuluvaksi Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[9]
Hailuodon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla siiasta tehdyt kalapotut.[10]
<ref>
-elementti; viitettä sk_19870615
ei löytynyt