Harmaa talous

Käsitteelle harmaa talous ei ole yksiselitteistä määritelmää. Fiskaalisessa merkityksessä harmaa talous tarkoittaa liike- tai yritystoimintaa, josta ei suoriteta lakisääteisiä maksuja tai veroja, esimerkiksi ennakonpidätystä tai sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Kansantaloudellisessa merkityksessä harmaa talous tarkoittaa taloudellisesti tuotannollista toimintaa, jota esimerkiksi veronvälttämiseksi ei ilmoiteta viranomaisille. Kansantalouden tilinpidossa siitä tehdään arvio ja se on siten mukana bruttokansantuotelaskelmissa. Fiktiivinen taloudellinen toiminta veroetujen saamiseksi, kuten esimerkiksi arvonlisäveron palautusten hakeminen tekaistujen laskujen perusteella ei sisälly periaatteessa harmaan talouden määritelmään, vaan kyseessä on verorikos.^[1] Euroopan unioni laskee harmaaseen talouteen kuuluvaksi myös laittoman kaupan, kuten esimerkiksi huumekaupan.^[2] Tällöin puhutaan usein kokonaiskäsitteestä piilotalous (non-observed economy).

Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennusalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla ja kuljetusalalla.^[3] Sen tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat muun muassa pimeiden palkkojen maksaminen, kuittikauppa, pimeät yrittäjätulot ja lyhyen elinkaaren yritysten käyttö verojen välttämiseksi. Harmaata taloutta esiintyy myös kansainvälisessä kaupassa ja sijoitustoiminnassa. Harmaan talouden yleisyyden arviointia vaikeuttaa se, että se on suurelta osin piilorikollisuutta, josta vain osa tulee viranomaisten tietoon.

Eri harmaan talouden torjuntatyötä tekevien viranomaisten toimittamalle yhteiselle ”Harmaa talous & talousrikollisuus” -sivustolle on koottu tietoa eri ilmiöistä, jotka liittyvät harmaan talouden harjoittamiseen, kuten pimeän työvoiman käyttö, identiteettipetokset, korruptio ja ammattimainen yritysten hyväksikäyttö. Harmaan talouden muodot muuttuvat jatkuvasti. Esimerkiksi kansainvälistyminen, virtuaalivaluutat, ulkomainen työvoima ja rahasiirrot ulkomaille ovat nähtävissä harmaan talouden harjoittamisessa.

1. ↑ Hirvonen, Markku & Lith, Pekka & Walden, Risto: Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010, Kesäkuu 2010. Suomen Eduskunta.
2. ↑ Harmaan talouden projektiryhmän loppuraportti, s. 3. (Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 1/99) Helsinki: Valtiovarainministeriö Uudenmaan veroviraston projektiyksikkö, 30.6.1999. ISBN 951-804-069-9 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 14.12.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
3. ↑ Harmaan talouden esiintyminen ja yleisyys Verohallinto. Viitattu 14.12.2014.