Back

Heikki Kuorikoski

Tämä artikkeli kertoo vuosina 1772–1847 eläneestä kirkonrakentajasta. Hänen pojanpoikansa Lauri Heikki Kuorikoski (1830–1906) oli myös kirkonrakentaja.
Heikki Kuorikoski
Henkilötiedot
Syntynyt17. marraskuuta 1772
Kaustinen
Kuollut23. helmikuuta 1847 (74 vuotta)
Kokkola
Ammatti kirkonrakentaja
Vanhemmat Matti Kuorikoski
Kaisa Juhontytär Hannila
Puoliso Kaisa Jaakontytär Torppa (1792–1809)
Leena Erkintytär Slotte (1809–1846)
Lapset
  • Matts (1794–1794)
  • Maria (1796–1796)
  • Britha Caisa (1797–?)
  • Juho Heikki (1799–1828), talollinen
  • Kreeta (1802–1806)
  • Maria (Tastula) (1804–?), talollisen vaimo
  • Jaakko (1807–1880), kirkonrakentaja
  • Matts (Forslund) (1810–1846), rakennusmestari, perämies
  • Fredrik (1812–1830), rakennusmestari
  • Erkki (1813–1889), kirkonrakentaja
  • Lena (1816–1817)
  • Abraham (Forslund) (1817–1883), kirkonrakentaja, sahanomistaja, talollinen
  • Lena (1820–?)
  • Anna Liisa (1821–1857), talollisen vaimo
  • Karl (Forslund) (1824–1852), kirkonrakentaja
[1]

Heikki (Henrik) Matinpoika Kuorikoski (käytti myös sukunimiä Nikula ja vuodesta 1826 lähtien Kvikant ja Qvikant, 17. marraskuuta 1772 Kaustinen – 23. helmikuuta 1847 Kokkola[1]) oli suomalainen kirkonrakentaja, joka kuului tunnettuun Kuorikosken kirkonrakentajasukuun. Hän oli myös lahjakas rakennusten suunnittelija, vaikka joutui tekemään valtaosan töistään Ruotsin ja Suomen intendentinkonttorin piirustusten mukaan.[2]

Heikki Kuorikosken vanhemmat olivat kirkonrakentaja Matti Kuorikoski ja Kaisa Juhontytär Hannila. Kuorikoski oli avioliitossa kahdesti. Ensimmäinen puoliso vuodesta 1792 oli Kaisa Jaakontytär o.s. Torppa (1775–1809) ja toinen puoliso vuodesta 1809 Leena Erkintytär Slotte (aik. Riippa) (1783–1864). Kuorikoskella oli avioliitoistaan yhteensä 15 lasta, joista ainakin neljä kuoli lapsena.[1] Kuorikoski asui aluksi synnynkodissaan Nikulan kylän Kuorikosken talossa. Vuonna 1826 hän jätti talon vanhimmalle pojalleen ja muutti Kokkolaan, ostamaansa Kvikantin taloon. Kuorikoski rakensi yli 40 vuotta kestäneen rakentajanuransa aikana parikymmentä kirkkoa ja tapulia ja teki laajan korjauksen kymmeneen kirkkon ja tapuliin. Hän kuoli kotonaan Kvikantissa vuonna 1847.

Kuorikosken itse suunnittelemia rakennuksia ovat ainakin Vetelin, Isojoen, Kalajoen ja Ylikannuksen kirkot, jotka nykyisin eivät enää ole pystyssä. Säilyneitä Kuorikosken rakentamia töitä ovat Lapuan tuomiokirkon lisäksi Konginkankaan ja Lestijärven kirkot, Petolahden kirkon kellotapuli, Laukaan kirkko ja siinä oleva Kuorikosken suunnittelema kellotapuli.[2] Halsuan kirkko on poika Jaakko Kuorikosken vuosina 1825–1826 rakennuttama, isänsä Heikin laatimien suunnitelmien perusteella.

Kuorikoski toteutti Turun palon jälkeiset Turun tuomiokirkon korjaustyöt (1828–1830). Niiden aikana hänen poikansa Fredrik Henrikinpoika kuoli pudottuaan kirkon tornista. Toinen poika Jaakko Kuorikoski jatkoi isänsä tapaan kirkonrakentajana.[2]

  1. ↑ a b c Känsälä, Risto: Kuorikoski, Heikki Matinpoika (1772-1847) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 20.6.2021.
  2. ↑ a b c Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 151–152. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0

Developed by StudentB