Helmikuun vallankumous

Helmikuun vallankumous
Osa Venäjän vallankumousta
Katusulku Pietarin keskustassa, kuvattu 12. maaliskuuta (27. helmikuuta) 1917.
Päivämäärä: 8.–16. maaliskuuta 1917 (J: 23. helmikuuta – 3. maaliskuuta 1917) Paikka: Pietari, Venäjän keisarikunta Lopputulos: – Nikolai II luopui kruunusta – valta luovutettiin Venäjän väliaikaiselle hallitukselle – monarkia käytännössä lakkautettiin
Osapuolet
Venäjän keisarikunta	vallankumoukselliset

Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui. Nikolai II luopui kruunusta veljensä Mikael Aleksandrovitš Romanovin hyväksi, joka luovutti vallan edelleen väliaikaiselle hallitukselle.

Vallankumouksen tärkeimmät syyt olivat Venäjän huono menestys ensimmäisessä maailmansodassa sekä Nikolai II:n henkilökohtainen epäsuosio hallitsijana. Vallankumouksen tapahtumat sijoittuivat lähinnä valtakunnan pääkaupunkiin Pietariin, pääasiassa ajalle 8.–16. maaliskuuta (juliaanisen kalenterin mukaan 23. helmikuuta – 3. maaliskuuta) 1917. Helmikuun vallankumous nähdään osana laajempaa Venäjän vallankumousta, joka jatkui myöhemmin samana vuonna lokakuun vallankumouksessa.

Koska vallankumous alkoi Venäjällä tuolloin käytössä olleen juliaanisen kalenterin mukaan helmikuussa, se nimettiin helmikuun vallankumoukseksi. Gregoriaanisen kalenterin mukaan tapahtumat ajoittuvat kokonaan maaliskuuhun. Tämän vuoksi Venäjän ulkopuolella on joskus käytetty myös nimeä maaliskuun vallankumous.

Helmikuun vallankumous vaikutti olennaisesti Suomen suuriruhtinaskunnan kehitykseen käynnistämällä prosessin, joka saman vuoden joulukuussa johti Suomen itsenäistymiseen.^[1] Ennen helmikuun vallankumousta Suomessa vallitsi toiseksi sortokaudeksi kutsuttu ajanjakso.

1. ↑ Ilkka Oramo: Artikkelisarjat: Kultakausi 1882-1919 Sibelius Akatemia. Viitattu 7.2.2013.