Back Hendrik Antoon Lorentz ALS Hendrik Antoon Lorentz AN هندريك أنتون لورنتس Arabic هندريك انتون لورنتس ARZ Hendrik Antoon Lorentz AST Hendrik Lorentz Aymara Hendrik Lorens Azerbaijani هندریک لورنتز AZB Hendrik Lorentz BAN Хендрык Антон Лорэнц Byelorussian
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
| Hendrik Antoon Lorentz | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. heinäkuuta 1853 Arnhem, Hollanti |
| Kuollut | 4. helmikuuta 1928 (74 vuotta) Haarlem, Hollanti |
| Kansalaisuus |
 Hollantilainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Leidenin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Petrus Leonardus Rijke |
| Instituutti | Leidenin yliopisto |
| Oppilaat |
Geertruida de Haas-Lorentz Adriaan Fokker |
| Tutkimusalue | Fysiikka |
| Tunnetut työt | sähkömagneettinen säteily |
| Palkinnot |
 Nobelin fysiikanpalkinto (1902) |
Hendrik Antoon Lorentz (18. heinäkuuta 1853 – 4. helmikuuta 1928)[1] oli hollantilainen fyysikko, joka kehitti muun muassa Lorentzin muunnoksen, joka on keskeinen erityisessä suhteellisuusteoriassa. Hän sai fysiikan Nobel-palkinnon vuonna 1902 yhdessä Pieter Zeemanin kanssa Zeemanin ilmiön löytämisestä ja selittämisestä. Ilmiö liittyy sähkömagneettisen säteilyn spektriviivojen jakautumiseen magneettikentän vaikutuksesta.