Henry Kissinger | |
---|---|
Kissinger 1970-luvulla. |
|
Yhdysvaltain 56. ulkoministeri | |
Presidentti |
Richard Nixon Gerald Ford |
Edeltäjä | William P. Rogers |
Seuraaja | Cyrus Vance |
Yhdysvaltain 8. kansallisen turvallisuuden neuvonantaja | |
Presidentti |
Richard Nixon Gerald Ford |
Edeltäjä | Walt Rostow |
Seuraaja | Brent Scowcroft |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. toukokuuta 1923 Fürth, Saksa |
Kuollut | 29. marraskuuta 2023 (100 vuotta) Kent, Connecticut, Yhdysvallat |
Ammatti | poliitikko, diplomaatti, akateemikko |
Puoliso |
Ann Fleisher ( 1949–1964) Nancy Maginnes ( 1974–2023) |
Tiedot | |
Puolue | Republikaanit |
Kunnianosoitukset | Nobelin rauhanpalkinto (1973) |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
www.henryakissinger.com | |
Henry Alfred Kissinger [kʰɪsɪndʒɚ] (ent. Heinz Alfred Kissinger; 27. toukokuuta 1923 Fürth, Saksa – 29. marraskuuta 2023 Kent, Connecticut, Yhdysvallat[1]) oli saksalaissyntyinen yhdysvaltalainen kansainvälisen politiikan asiantuntija, diplomaatti ja Yhdysvaltain ulkoministeri Richard Nixonin ja Gerald Fordin kausilla vuosina 1973–1977.
Kissinger oli tärkeä mutta kiistelty Yhdysvaltojen ulkopolitiikan vaikuttaja vuosina 1969–1977. Hän aloitti liennytyspolitiikan ja neuvottelut strategisten aseiden rajoittamisesta, loi yhteyden Kiinan kommunistijohtoon ja oli lopettamassa Vietnamin sotaa ja neuvottelemassa vakautta Lähi-itään. Kissingerille myönnettiin vuonna 1973 Nobelin rauhanpalkinto Vietnamin sodan rauhanneuvotteluista. Kissingerin on väitetty osallistuneen sotarikoksiin, ihmisoikeusloukkauksiin ja sortohallitusten tukemiseen.[2]