Hesiodos | |
---|---|
Ἡσίοδος | |
Veistos, jonka alkujaan luultiin esittävän Senecaa, mutta joka todennäköisemmin onkin roomalainen kopio Hesiodoksen rintakuvasta, British Museum. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | n. 700-luku eaa. |
Kuollut | n. 700-luku eaa. |
Ammatti | runoilija, runonlaulaja |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | muinaiskreikka (eeppinen) |
Aikakausi | antiikki |
Kirjallinen suuntaus | eeppinen runous |
Pääteokset | Jumalten synty, Työt ja päivät |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Hesiodos (m.kreik. Ἡσίοδος, Hēsiodos, lat. Hesiodus; n. 700 eaa.) oli muinaiskreikkalainen runonlaulaja ja eeppinen runoilija. Häntä pidetään Euroopan vanhimpana historiallisena henkilönä tunnettuna kirjailijana. Hän oli didaktisen suunnan pääedustaja.
Hesiodokselta on säilynyt teokset Jumalten synty (Theogonia) ja Työt ja päivät (Erga kai hemerai). Ensin mainittu on maailman ja jumalten synnystä kertova runoelma, joka on samalla kreikkalaisen mytologian vanhin lähde; toinen puolestaan on maanviljelysopas, jossa Hesiodos kertoo myös ajan yhteiskunnallisista oloista. Lisäksi on säilynyt Hesiodoksen nimiin laitettuja teoksia tai niiden osia. Näihin kuuluvat kokonaisena säilynyt Herakleen kilpi (Aspis Hērakleous), sekä osia teoksesta Naisten luettelo (Gynaikon katalogos). Hesiodoksen teokset ovat merkittäviä lähteitä liittyen kreikkalaiseen mytologiaan sekä arkaaisen ajan maanviljelykseen, ajanlaskuun ja tähtitieteeseen.