Huume tai huumausaine[1] on keskushermostoon lamauttavasti tai stimuloivasti vaikuttava aine.[2] Suomen huumausainelainsäädännössä huumausaineiksi luokitellaan sellaiset kemikaalit sekä kasvit, joita käytetään lamauttavien, päihdyttävien tai harhoja tuottavien keskushermostovaikutusten vuoksi ja jotka on erikseen mainittu huumausainelaissa.[3] Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaat ovat ratifioineet kolme yleissopimusta, joiden perusteella huumausaineet on yleisesti kielletty maiden lainsäädännössä.[4] Suomessa huumeiden käyttö ja hallussapito on rikos.[5]
Huumeisiin liittyy haittoja, jotka saattavat ilmetä jo ensimmäisten kokeilukertojen aikana. Näitä ovat muun muassa päihderiippuvuuden sekä myrkytyksen, tajuttomuuden tai kuoleman vaara. Muita ongelmia ovat esimerkiksi aggressiivinen käytös, altistuminen väkivallalle tai ajaminen päihtyneenä.[6][5]
Huumausaineiden tuotanto, salakuljetus ja kauppa rahoittavat järjestäytynyttä rikollisuutta. Huumekauppaan liittyy rahanpesua, salakuljetusta, ihmiskauppaa ja väkivaltaa. Huumekasvien, esimerkiksi kokaiinin tai kannabiksen, viljely aiheuttaa ympäristöongelmia sekä yksipuolistaa köyhien maiden tuotantoa. Synteettisten huumeiden, kuten amfetamiinin ja MDMA:n, tuotannossa syntyvät kemialliset jätteet päätyvät luontoon.[7][6]
<ref>
-elementti; viitettä Huumausainelaki
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä laki
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä nuortenlinkki
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Mikkonen
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä talous
ei löytynyt