Hydaspesjoen taistelu

Hydaspesjoen taistelu
Osa Aleksanteri Suuren Intian sotaretkeä
Charles Le Brunin maalaus Hydaspesjoen taistelusta
Päivämäärä: 326 eaa. Paikka: Lähellä Hydaspesjokea (nyk. Punjab, Pakistan) Lopputulos: Kreikan voitto
Osapuolet
Korintin liitto	Poroksen kuningaskunta
Komentajat
Aleksanteri Suuri	Poros
Vahvuudet
50 000 jalkaväkeä ja 4 000 ratsuväkeä	30 000 jalkaväkeä, 6 000 ratsuväkeä ja 200 sotanorsua
Tappiot
700 jalkaväkeä ja 280 ratsuväkeä	12 000 jalkaväkeä, 3 000 ratsuväkeä; vankeina: 9 000 miestä ja 80 sotanorsua[1]
Aleksanteri Suuren taistelut Khaironeia – Pelion – Theba – Granikos – Halikarnassos – Issos – Tyros – Gaza – Gaugamela – Persian portit – Kyropolis – Iaksartes – Aornos – Hydaspes – Sangala – Mallos – Harmatelia

Hydaspesjoen taistelussa vuonna 326 eaa. Aleksanteri Suuri kukisti intialaisen kuninkaan Poroksen.

Aleksanteri saapui Taksilaan vuoden 326 eaa. keväällä. Muut alueen hallitsijat alistuivat Aleksanterin valtaan, mutta Poros, joka hallitsi Hydaspeen ja Akesineen välistä aluetta, ei suostunut antautumaan. Aleksanteri lähti armeijansa kanssa häntä vastaan. Poros odotti armeijansa kanssa Hydaspeen vastarannalla, joten Aleksanterin suurin ongelma oli joen ylittäminen. Poroksella oli nimittäin paljon sotanorsuja, joita hevoset pelkäsivät. Lisäksi Hydaspes tulvi niin, että sen ylittäminen oli vaikeaa. Aleksanteri päätti käyttää sotajuonta ja sai Poroksen uskomaan, että hän aikoi odottaa syyskuuhun, jolloin joen ylittäminen olisi helpompaa. Ukkosmyrskyn suojassa Aleksanteri ylitti joen pienen valiojoukon kanssa kaukana leiristään, samalla kun osa joukoista hämäsi vihollista. Aamunkoitossa armeijat kohtasivat.^[2]

Poros oli ryhmittänyt sotanorsunsa eteen, koska hän tiesi, että hevoset pelkäsivät norsuja, ellei niitä ollut koulutettu. Kummallakin siivellä Poroksella oli sotavaunuja ja ratsuväkeä. Hän huomasi pian, että hänen vasen siipensä oli heikompi kuin sitä vastassa oleva voimakas makedonialainen ratsuväki. Heti kun Poros alkoi siirtää joukkojaan oikealta siiveltä vasemmalle, Koinoksen johtama ratsuväki hyökkäsi intialaisten oikeaa siipeä vastaan ja kiersi sen ympäri. Samalla Aleksanterin johtama ratsuväki löi vastassa olleet joukot Poroksen vasemmalla siivellä. Tämän jälkeen makedonialainen falangi eteni sotanorsuja kohti ja alkoi tappaa niiden ratsastajia. Pillastuneet norsut pakenivat ja juoksivat takana olevan jalkaväen läpi. Makedonialaiset voittivat taistelun, ja haavoittunut Poros antautui.^[3]

Taistelun jälkeen Aleksanteri antoi Poroksen hallita entistä valtakuntaansa satraappina.^[3]

1. ↑ Warry s. 79
2. ↑ CAH VI s. 829.
3. ↑ ^{a b} CAH VI s. 829–832.