Hyvinvointivaltio

Hyvinvointivaltio on yhteiskunta, joka turvaa kansalaisilleen laajat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä usein myös laajan, julkisin verovaroin rahoitetun palvelutarjonnan.[1] Hyvinvointivaltion mittareina on pidetty esimerkiksi elintasoa ja sosiaaliturvan tasoa. Oikeustieteiden näkökulmasta hyvinvointivaltiossa on keskusvallalla keskeinen rooli elintason ja toimeentulon varmistamisessa.[2][3] Hyvinvointivaltion tavoite on köyhyyden ja suurten sosiaalisten eriarvoisuuksien poistaminen.

Osan hyvinvoinnista tuottaa kolmas sektori, johon kuuluvat muun muassa vapaaehtoiset yksilöt, yritykset ja hyväntekeväisyysjärjestöt. Tämän seikan korostamiseksi käytetään usein termiä hyvinvointiyhteiskunta, kun taas ”hyvinvointivaltio” viittaa pelkkään valtion rooliin.[4][5] 1990-luvulta alkaen termi ”hyvinvointiyhteiskunta” onkin yleistynyt ja ”hyvinvointivaltio” on ollut usein negatiivissävytteisessä käytössä.[5]

Suomessa sosiaaliset oikeudet on kirjattu perustuslain 19 §:ään.[6] Suomessa hyvinvointipalveluiden järjestäminen on suuressa määrin kuntien vastuulla.[7]

  1. Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 150. (Toimittanut Kalevi Koukkunen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1
  2. Kielitoimiston sanakirja 2017. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy.
  3. Hyvinvointivaltio – Laki24.fi Laki24.fi. 21.12.2016. Viitattu 3.12.2017.
  4. Gould, Arthur: Capitalist Welfare Systems. New York: Longman, 1993. ISBN 0-582-08349-4
  5. a b Jäikö hyvinvointi historiaan?, Tiede 7/2004, Anneli Anttonen ja Jorma Sipilä
  6. Suomen perustuslaki Finlex
  7. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä sk ei löytynyt

Developed by StudentB