ISA

ISA (lyhenne sanoista Industry Standard Architecture) on IBM PC:ssä 1981 esitelty laajennusväylä, joka säilyi käytössä 1990-luvun puoliväliin.

Alkuperäinen väylä oli 8 bittiä leveä rinnakkaisväylä ja kellotaajuudeltaan 4,77 MHz, joka oli synkronissa IBM PC:n 8088-suorittimen kellotaajuuteen. IBM AT esitteli 16-bittisen väylän, joka toimi 6 tai 8 MHz:n taajuudella, jolloin sen käytännön siirtonopeus oli korkeintaan noin 4 MB/s.

ISA-väylä oli aluksi synkronissa suorittimen kelloon, jolloin suorittimien kellotaajuuksien kasvaessa väylän nopeus kasvoi, kunnes jossain vaiheessa ilmeni yhteensopivuusongelmia. Käytännössä kortit toimivat 12–16 MHz taajuuksiin asti. Myöhemmät piirisarjat erottivat ISA-väylän suorittimen kellosta ja se sai signaalinsa eteläsillan kellogeneraattorista. 16-bittisen väylän vakionopeudeksi tuli 8 MHz, jota voi useimmilla emolevyllä nostaa jumppereilla.

8-bittiset ISA-kortit voivat osoittaa 1 MB muistia (jota 8088 tuki) ja käyttivät DMA 1 -linjaa ja jotain kahdeksasta Intel 8259:n keskeytyslinjasta ja bus masterointia, kortin aloittamia DMA-siirtoja muistiin. 16-bittinen ISA laajensi kortin näkemän muistin 16 MB:iin, mahdollisuuden käyttää neljää eri keskeytyslinjaa ja neljää eri DMA-väylää. ISA-väylän DMA-siirtoja varten on edelleen varattava muisti fyysisen muistin ensimmäisen 16 MB:n alueelta.

ISA tunnettiin erityisen hankalasta konfiguroitavuudestaan. Jokaiselle lisäkortille piti varata oma yksilöllinen IRQ, I/O-osoitteet ja DMA-kanava, niistä vaihtoehdoista joita kukin kortti tuki, siten että ne eivät menneet päällekkäin. Säädöt tehtiin tyypillisesti laajennuskorttien dip-kytkimillä tai jumppereilla. Microsoft kehitti tämän helpottamiseksi myöhemmin ISA PnP -standardin.

ISA-väylää yritettiin korvata moneen otteeseen. Vuonna 1987 IBM korvasi ISA:n PS/2-koneissaan omalla Micro Channel Architecture -väylällä (MCA) yrityksenä saada PC-arkkitehtuuri ja markkinat haltuunsa lisenssimaksujen avulla. Vastineeksi yhdeksän PC-valmistajaa liittoutui seuraavana vuonna ja esitteli 32-bittisen EISA-väylän. Juuri tämä joukko antoi alkuperäiselle väylälle nimen ISA, "teollisuusstandardin mukainen arkkitehtuuri." IBM oli itse käyttänyt AT-koneissaan väylästä nimeä "I/O Channel." Kumpikaan standardi ei menestynyt. Myöhemmin ISA-väylän hitauden vuoksi kehitettiin mm. VLB-standardi näytönohjainkortin liittämiseksi 486-koneeseen.

Microsoftin PC 97 -standardi suositteli ISA-laajennuskorttipaikkojen jättämistä kokonaan pois. Myöhemminkin sitä käytettiin kuitenkin sisäisesti, jolloin mm. levykeasema ja sarjaportit näkyivät ISA-väylässä.