Iltajumalanpalvelus eli vesper, ortodokseilla ehtoopalvelus, katolisella kirkolla ja muilla läntisen perinteen kirkoilla vesper (kreik. εσπερινός lat. vesper = "ilta"), on kristillisissä kirkossa liturgisen vuorokauden ensimmäinen palvelus, joka toimitetaan illalla periaatteessa ennen auringonlaskua.
Koska kirkollinen vuorokausi alkaa illasta (Raamatun mukaan: "Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä." (1. Moos. 1:3)), luetaan ehtoopalvelus jo seuraavaan päivään kuuluvaksi.[1]
Katolinen vesper alkaa lausumalla tai laulamalla Deus, in adiutorium meum intende. Domine, ad adiuvandum me festina. Gloria Patri, et Filio, et Spiritui Sancto. Sicut erat in principio, et nunc et semper, et in saecula saeculorum. Amen. Alleluia (Jumala, ole armollinen, pelasta minut. Riennä avukseni, Herra.Kunnia Isälle ja Pojalle ja ja Pyhälle Hengelle, niin kuin aolissa, nyt on ja aina[2]). Vesperiin kuuluu virsi, psalmeja antifoneineen, lukukappale, responsorio, Marian kiitosvirsi antifoneineen, rukous, Isä meidän -rukous, loppuylistys ja loppusiunaus. Vesperin järjestys on periaatteessa sama kaikissa läntisen perinteen kirkoissa, kuten Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.[2]
Ortodoksisilla kirkoilla on kolmenlaisia ehtoopalveluksia.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Jumalanpalvelusten kirjan vesper on perinteinen läntisten kirkkojen vesper.
Vesperin järjestys