Isoglukoosi eli runsasfruktoosinen maissisiirappi (high-fructose corn syrup = HFCS) on tärkkelysmakeuttaja, jota valmistetaan kemiallisesti tärkkelyspohjaisesta glukoosisiirapista[1].
Glukoosi-fruktoosisiirapin raaka-aineena käytettävää glukoosisiirappia voidaan valmistaa esimerkiksi maisista, riisistä tai vehnästä[1]. Osa glukoosisiirapin glukoosista muunnetaan entsyymien avulla fruktoosiksi[2]. Fruktoosi, eli hedelmäsokeri, on luonnollisista sokereista makein, joten se on makeuttajana glukoosia tehokkaampi.[3]
Isoglukoosi hyväksyttiin Suomessa virvoitusjuomien valmistusaineeksi vuonna 2017[4]. Isoglukoosi merkitään Suomessa pakkauksiin nimellä glukoosi-fruktoosisiirappI[4], vaikka siinä on enemmän fruktoosia kuin glukoosia. Makeutuskäyttöön valmistetun isoglukoosin (HFCS-55) fruktoosi-glukoosisuhde säädetään tasolle 55/45[1], kun se on tavallisella sokerilla vain 50/50[5].
Elintarviketeollisuus on ryhtynyt käyttämään isoglukoosia, koska se on halvempaa kuin sokeri[6]. Nestemäisenä sitä on myös helppo kuljettaa ja tuotannossa sekoittaa. Euroopan unioni on asettanut isoglukoosille tuotantokiintiöitä[7]. Kyseinen kiintiö oli vuonna 2005-2006 noin 300 000 tonnia.[8]
Fruktoosia on vuodesta 2014 saakka saanut EU:n luvalla markkinoida terveellisenä vaihtoehtona tavalliselle sokerille. Tämä terveysväittämä kuitenkin sivuuttaa fruktoosin haitalliset ominaisuudet, joista on runsaasti tieteellistä näyttöä. Liiallinen määrä (yli 50 g päivässä) lisättyä fruktoosia lisää sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen riskiä.[3]