Back Аиталиа бызшәа Abkhazian Italiaans Afrikaans Italienische Sprache ALS ጣልያንኛ Amharic Idioma italiano AN Italisc sprǣc ANG इतालवी भाषा ANP اللغة الإيطالية Arabic ܠܫܢܐ ܐܝܛܠܝܐ ARC طاليانية ARY
| Italian kieli | |
|---|---|
 Italian kielen puhuma-alue |
|
| Oma nimi | italiano, lingua italiana |
| Muu nimi | italia |
| Tiedot | |
| Alue |
 Italia Etiopia Sveitsi Malta Vatikaanivaltio San Marino Kroatian maakunta Istria  Argentiina Brasilia Venezuela Yhdysvallat Iso-Britannia Libya Eritrea Slovenia  Somalia (alueellisesti), ja useat Euroopan maat |
| Virallinen kieli |
Italia Sveitsi San Marino Vatikaanivaltio Euroopan unioni |
| Puhujia | 60–70 miljoonaa |
| Sija | 15–20 (äidinkielenään puhuvat) |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Accademia della Crusca[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
itaaliset kielet romaaniset kielet länsi-itaaliset kielet italodalmaattiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | it |
| ISO 639-2 | ita |
| ISO 639-3 | ita |
Italian kieli (ital. italiano tai lingua italiana) on noin 70 miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma romaaninen kieli. Valtaosa puhujista asuu Italiassa. Italiassa puhutaan kuitenkin kirjakielen lisäksi useita italialle läheistä sukua olevia kielimuotoja (ns. "murteita"), jotka eivät ole keskenään ymmärrettäviä. Kielitieteellisesti niitä tulisi oikeastaan pitää eri kielinä, mutta murre-nimitystä käytetään yleisesti ennen kaikkea niiden aseman vuoksi. Pohjois- ja eteläitalialaiset kielet kuuluvat suorastaan romaanisten kielten eri alaryhmiin. Italian kirjakieli pohjautuu Toscanan alueen ja etenkin Firenzen 1200–1300-lukujen murteeseen, jonka kirjallinen arvovalta perustuu sitä käyttäneisiin merkittäviin kirjailijoihin, kuten Dante Alighieriin, Francesco Petrarcaan ja Giovanni Boccaccioon.[2]
Monien muiden latinalaisia aakkosia käyttävien kirjoitettujen kielten tavoin myös italiassa on kaksoiskonsonantteja. Ne lausutaan pitkinä, toisin kuin esimerkiksi ranskassa. Romaanisista kielistä italia on espanjan ohella pitkäsanaisin ja eniten latinaa muistuttava. Huolellisesti äännetyn italian soinnukkuus on yleisesti tunnettu ja tunnustettu.[3]
- ↑ accademiadellacrusca.it Accademia della Crusca. Arkistoitu 29.2.2012. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 71–73. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, artikkeli italian kieli