Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Turnauspuu ja osa alkulohkoista on ristiriidassa enwikin kanssa. |
2002 FIFA World Cup | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
2002 FIFA 월드컵 한국/일본 2002 FIFAワールドカップ 韓国/日本 |
|||||||
Joukkueet | 32 | ||||||
198 karsijasta | |||||||
Isäntämaa |
Etelä-Korea Japani |
||||||
Ajankohta |
31. toukokuuta – 30. kesäkuuta 2002 |
||||||
Mitalistit | |||||||
– Kultaa | Brasilia | ||||||
– Hopeaa | Saksa | ||||||
– Pronssia | Turkki | ||||||
Ottelut | 64 | ||||||
Maalit | 161 (2,52 ottelua kohti) | ||||||
Yleisö | 2 705 197 (42 269 ottelua kohti) | ||||||
Maalintekijä | Ronaldo (8 maalia) | ||||||
Paras pelaaja | Oliver Kahn | ||||||
|
Vuoden 2002 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Etelä-Koreassa ja Japanissa 31. toukokuuta – 30. kesäkuuta. Ne olivat samalla sekä ensimmäiset Aasian mantereella järjestetyt että ensimmäiset kahden maan kesken jaetut jalkapallon MM-kisat.
Kisoihin osallistui 32 maata, kuten myös edellisiin, vuoden 1998 MM-kisoihin. Joukkueet jaettiin kahdeksaan neljän joukkueen lohkoon. Lohkovaiheesta pääsi jatkoon kunkin lohkon kaksi parasta joukkuetta.
Näiden kisojen lopputurnaukseen selvitti tiensä neljä ensikertalaista, Ecuador, Kiina, Senegal ja Slovenia.[1] Senegal onnistui kisoissa näistä joukkueista parhaiten: se pääsi alkulohkostaan jatkoon muun muassa voitettuaan ensimmäisessä ottelussaan Ranskan, edellisten MM-kisojen mestarin, ja eteni neljännesvälierävoiton tuloksena puolivälieriin, joissa se hävisi Turkille.
Turnauksessa tapahtui useita yllätyksiä jo lohkovaiheessa: ennakkosuosikkeihin lukeutuneet Argentiina, Portugali ja hallitseva mestari Ranska putosivat. Myös kisojen isäntämaiden menestys yllätti, molemmat voittivat alkulohkonsa ja Etelä-Korea ylsi lopulta peräti pronssiotteluun saakka voitettuaan neljännesvälierissä Italian ja puolivälierissä Espanjan.
Loppuottelussa kohtasivat lopulta kaksi historian menestyksekkäintä jalkapallomaata, Brasilia ja Saksa.[2] Voittajaksi selvisi Brasilia, joka saavutti jo viidennen maailmanmestaruutensa.[3] Voittajajoukkueen hyökkääjä Ronaldo oli kisojen paras maalintekijä kahdeksalla osumallaan, mutta turnauksen parhaana pelaajana palkittiin kuitenkin Saksan maalivahti Oliver Kahn, joka pelasi kisoissa viisi nollapeliä. Virallisena kisapallona toimi Adidas Fevernova.