JavaScript | |
---|---|
Paradigma | monia: olio-ohjelmointi (prototyyppipohjainen), imperatiivinen, funktionaalinen |
Tyypitys | heikko, dynaaminen |
Yleinen suoritusmalli | tulkattava |
Muistinhallinta | automaattinen |
Julkaistu | 4. joulukuuta 1995[1] |
Suunnitellut | Brendan Eich |
Kehittäjä | alun perin Netscape, nykyään Ecma International |
Vakaa versio | ECMAScript 2024[2] |
Merkittävimmät toteutukset | V8, SpiderMonkey, JavaScriptCore, Chakra |
Vaikutteet | C, Java, Perl, Python, Scheme, Self |
Vaikuttanut | TypeScript, Dart, Haxe, CoffeeScript, QML, Objective-J, LiveScript, JScript .NET, ActionScript |
Käyttöjärjestelmä | alustariippumaton |
Uutisryhmä | comp.lang.javascript |
JavaScript on alun perin Netscapen kehittämä, pääasiassa verkkoympäristössä käytettävä ohjelmointikieli.
JavaScript on dynaamisesti ja heikosti tyypitetty, tulkattava, oliopohjainen komentosarjakieli, jonka syntaksi perustuu löyhästi C-ohjelmointikieleen. Kielen semantiikka ja suunnittelu on saanut vaikutteita Self- ja Scheme-ohjelmointikielistä. Java on ollut merkittävä osa JavaScriptin kehitystä. JavaScript on saanut vaikutteita muun muassa sen syntaksista ja standardikirjastosta. Math- ja Date-oliot perustuvat Java 1.0:n luokkiin ja niitä voidaan hyödyntää myös JavaScriptissä. Kaikesta huolimatta JavaScript ja Java eroavat toisistaan niin paljon, että niitä ei pitäisi sekoittaa toistensa kesken, vaan kuuluisi kohdella täysin eri kokonaisuuksina.
Web-kehitykseen käytetään usein JavaScriptiin perustuvia ohjelmistokehyksiä (esim. Svelte, AngularJS ja Next.js), käyttöliittymäkirjastoja (kuten React) sekä JavaScriptin laajennoksia ja JavaScriptiksi käännettäviä (engl. transpiler) kieliä kuten JSX ja TypeScript – ei niinkään natiivia JavaScriptiä suoraan. JavaScriptiä ei tule sekoittaa Java-kieleen; nimi on peräisin Netscapen ja Javan kehittäneen Sunin lisenssisopimuksesta ja pyrkimyksestä markkinoida JavaScriptistä Javan "apukieli"[3]. Kielen standardin virallinen nimi on ECMAScript.