Back Åminne herrgård Swedish

Joensuun kartano

Joensuun kartanon päärakennuksen julkisivu.
Joensuun kartano vuonna 1911. Kuva: Signe Brander.
Gunnar Berndtsonin (1854–1895) piirros Joensuun kartanosta.

Joensuun kartano (myös nimellä Åminnen kartano) on kartano Halikossa nykyisessä Salon kaupungissa.

Kartanon päärakennuksen ovat suunnitelleet Charles Bassi ja Carl Christoffer Gjörwell. Julkisivussa olevat medaljongit ovat ruotsalaisen kuvanveistäjän Johan Tobias Sergelin käsialaa. Päärakennusta ympäröivät rakennukset edustavat kustavilaista tyyliä ja ovat peräisin ajalta, jolloin kartanonherrana oli Gustaf Mauritz Armfelt.[1] Kartanoon on kuulunut kiinteästi Hornien rakennuttama Halikon keskiaikainen kirkko, johon kartanolla on ollut patronaattioikeus.[2][3] Kartanolta kulkee Halikon kirkolle Salon pisin, kahden kilometrin mittainen koivukuja.[4][5] Tilalla viljellään nykyään mallasohraa, leipävehnää, siemenviljaa ja öljykasveja[6].

Kartanon mailta löydettiin vuonna 1887 niin sanottu Halikon aarre, joka on valmistettu vuosien 1050 ja 1150 välillä.[7]

  1. ↑ Halikossa historia elää ja luonto puhuu Halikon kunta. Viitattu 19.7.2012. (Arkistoitu versio)
  2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä rky ei löytynyt
  3. ↑ Åminne 2009, s. 24.
  4. ↑ Salolainen superlatiivi: Koivukuja Joensuun kartanolta Halikon kirkolle Salon Seudun Sanomat 8.6.2014. Viitattu 27.10.2014.[vanhentunut linkki] (Arkistoitu lähde)
  5. ↑ Uskelan- ja Halikonjoen laaksot, 4. 8. Kuvailu, kulttuuripiirteet. Ely-keskus. (PDF)
  6. ↑ Björn Wahlroosin maatilalle jättituet – ”Tukieuroista ei omistajalle riitä”. Uusi Suomi 27.2.2009. Viitattu 27.10.2014.
  7. ↑ krusifiksi vitjoinen; ristiriipus vitjoineen finna.fi. Viitattu 30.11.2017.

Developed by StudentB