Johan Ludvig Runeberg | |
---|---|
Johan Ludvig Runeberg Albert Edelfeltin maalaamana vuonna 1893. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. helmikuuta 1804 Pietarsaari |
Kuollut | 6. toukokuuta 1877 (73 vuotta) Porvoo |
Kansalaisuus | Suomen suuriruhtinaskunta |
Ammatti | runoilija, opettaja, toimittaja, pappi |
Vanhemmat |
Lorens Ulrik Runeberg Anna Maria Malm |
Puoliso | Fredrika Runeberg ( 1831) |
Lapset |
Anna Carolina Ludvig Mikael Lorenzo Walter Johan Wilhelm Jakob Robert Edvard Moritz Fredrik Karl |
Kirjailija | |
Äidinkieli | ruotsi [1] |
Tuotannon kieli | ruotsi |
Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
professorin arvo (1844) |
|
Aiheesta muualla | |
www.runeberg.net | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja, toimittaja ja pappi.[2] Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Hänen ruotsiksi kirjoittamansa työt vaikuttivat merkittävästi myös Ruotsin kirjallisuuteen.[3] J. L. Runebergin puoliso oli kirjailija Fredrika Runeberg.[4]
Runeberg oli hyvin huomattava lyyrillinen ja eepillinen runoilija. Suomalaisten silmissä Runebergin merkitystä lisäsi aikakausi, jona hän toimi. Yhdessä Elias Lönnrotin kanssa hän oli luomassa suomalaisista kulttuurikansaa sen omissa ja muiden silmissä. Hän loi 1830- ja 1840-luvuilla ihannekuvan Suomen kansasta ja luonnosta ja antoi Vänrikki Stoolin tarinoissa Suomelle moraalisen identiteetin. Hän nousi suurmiehen asemaan ja Runebergin päivää alettiin juhlia jo hänen elinaikanaan.
<ref>
-elementti; viitettä KB
ei löytynyt