| Osa artikkelisarjaa |
| Herännäisyys |
|---|
 |
Jonas Lagus (21. tammikuuta 1798 Kurikka – 24. kesäkuuta 1857 Pyhäjärvi) oli körttiläisyytenä tunnetun herätysliikkeen johtajia 1800-luvulla.
Laguksen vanhemmat olivat kappalainen Nils Lagus ja Sara Elisabet Forsman. Isä opetti poikaansa, joka tuli ylioppilaaksi 1812 ja ryhtyi lukemaan kieliä ja kirjallisuutta. Pappissuvusta ollut Lagus joutui keskeyttämään opinnot isänsä kuoltua; vuonna 1817 hänet vihittiin papiksi, ja hän aloitti papin tehtävät vain 19-vuotiaana Vöyrillä. Vuonna 1828 Lagus siirtyi kappalaiseksi Ylivieskaan ja 1830 Kalajoen kirkkoherran apulaiseksi. Samaan aikaan hän alkoi johtaa herännäisyysliikettä ja ystävystyi Paavo Ruotsalaisen ja Niilo Kustaa Malmbergin kanssa. Vuosina 1836–1838 Lagus oli toimittamassa herännäislehteä Hengellisiä Sanomia, ja 1838–1839 häntä syytettiin Kalajoen käräjillä luvattomista kokouksista ja rahan keräämisestä pakanoille. Rangaistukseksi hänet erotettiin virasta kuudeksi kuukaudeksi. Vuonna 1845 Lagus muutti kappalaiseksi Pyhäjärvelle, jossa hän toimi kuolemaansa saakka. Postuumisti julkaistiin Laguksen kirjekokoelma Evangelii röst för kallade själar (1860) ja sen ensimmäinen suomenkielinen supistettu painos 1861.
Laguksen ensimmäinen puoliso vuodesta 1821 oli Lovisa Eleonora von Essen (k. 1836), toinen vuodesta 1837 kauppias Herman Vilhelm Vidmarkin leski Albertiina Charlotta Ganander (k. 1849) ja kolmas vuodesta 1850 Johanna Rosalie Lagus (k. 1887).