Jugoslavian kuningaskunta Краљевина Југославија Kraljevina Jugoslavija |
|
---|---|
1918–1944 |
|
Valtiomuoto |
perustuslaillinen monarkia (1918–1929, 1934–1945) absoluuttinen monarkia (1929–1934) |
Kuningas |
Pietari I (1918–1921) Aleksanteri I (1921–1934) Pietari II (1934–1945) |
Pääkaupunki | Belgrad |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 247 542 km² |
Väkiluku (1931) | 13 934 038 |
Viralliset kielet | serbokroaatti |
Valuutta |
Jugoslavian kruunu (1918–1920) Jugoslavian dinaari (1920–1945) |
Tunnuslause | Један народ, један краљ, једна држава (Jedan narod, jedan kralj, jedna država; ”Yksi kansa, yksi kuningas, yksi valtio”) |
Kansallislaulu | ”Himna Kraljevine Jugoslavije” |
Edeltäjä | Serbian kuningaskunta |
Seuraaja | Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta |
Jugoslavian kuningaskunta (serbokroaatiksi Краљевина Југославија, Kraljevina Jugoslavija, sama myös sloveeniksi) oli Länsi-Balkanilla, Etelä-Euroopassa sijainnut valtio vuosina 1918–1943.
Jugoslavian kuningaskunta sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Lokakuussa 1918 Itävalta-Unkariin kuuluneet Vojvodina, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina sekä Slovenia yhdistyivät Sloveenien, kroaattien ja serbien valtioksi. Tähän liittyi saman vuoden joulukuussa Serbian kuningaskunta. Valtion nimenä oli aluksi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, kunnes Jugoslavia-nimitys otettiin käyttöön vuonna 1929.
Valtaosin serbien hallitseman valtion kansallisuuskiistat johtivat vuonna 1929 siihen, että kuningas teki vallankaappauksen ja diktatuuriksi muuttunut maa nimettiin enemmistönä olleiden eteläslaavien mukaan Jugoslaviaksi (”Iso-Slavia”) vuonna 1929.
Toisessa maailmansodassa vuonna 1941 Saksa, Bulgaria, Italia ja Unkari hyökkäsivät maahan, josta tuli Saksan, Bulgarian (Kosovon osalta) ja Italian miehittämä. Muodollisesti kuningaskunta loppui saksalais- ja italialaisjoukkoja vastaan taistelleiden partisaanien julistaessa Demokraattisen federatiivisen Jugoslavian vuonna 1943.