Back Judenfrage ALS المسألة اليهودية Arabic Qüestió jueva Catalan Judenfrage German Εβραϊκό ζήτημα Greek Jewish question English Juda problemo Esperanto Cuestión judía Spanish Judu auzia Basque مسئله یهود Persian
Juutalaiskysymys on ainakin 1700-luvulta asti eurooppalaisessa debatissa esiintynyt keskustelunaihe juutalaisten asemasta.
Britanniassa sanaa ”juutalaiskysymys” käytettiin ensimmäisen kerran 1750-luvulla keskustelussa vuoden 1753 juutalaislaistaselvennä, joka koski kansalaisuuden myöntämistä juutalaisille. 1800-luvulla termi nousi juutalaisten asemaa koskevassa keskustelussa keskeiseksi etenkin saksankielisissä maissa. Se laajeni käsittämään käytännössä kaikki juutalaisten läsnäoloon modernissa yhteiskunnassa liittyvät asiat. Siinä missä juutalaiskysymys oli aiemmin koettu teologiseksi kysymykseksi, sitä alettiin nyt pitää maallisena kysymyksenä, johon tarvittaisiin maallinen ratkaisu. Konservatiivisen kristillisen näkemyksen - joka vastusti avoimesti kaikkia muutoksia juutalaisten perinteiseen oikeudelliseen ja sosiaaliseen asemaan - rinnalle julkiseen keskusteluun nousi nyt ajatus, että juutalaiskysymykseen tuli löytää ratkaisu assimilaation ja emansipaation kautta.[1]
1800-luvun lopulta lähtien juutalaiset alkoivat myös itse käyttää termiä ja tarkoittivat sillä keskustelua juutalaisten identiteetistä, paikasta ja roolista modernissa maailmassa.[1]
Volkmar Eichstaedtin laatima, Saksassa vuonna 1938 ilmestynyt bibliografia juutalaiskysymyksestä on alan perusteos. Se ilmestyi englanniksi vuonna 1969. Bibiliografia käsittää vuodet 1750–1848 ja keskittyy juutalaisten vapautusliikkeseen ja sen vastustajiin.[1]
Wannseen konferenssin tavoite oli löytää ”lopullinen ratkaisu juutalaiskysymykseen”. Nykyään juutalaiskysymys on yksi valkoisen nationalismin ja alt-right -liikkeen teemoista.[2]