Kaabu

Kaabu (myös Gabu, Kabu) oli mandinkavaltakunta Länsi-Afrikassa 1200-luvun puolivälistä vuoteen 1867 saakka. Sen pääkaupunki oli Kansala nykyisen Gabún kaupungin lähellä Guinea-Bissaussa.^[1]

Kaabun perustajana pidetään Malin hallitsijan Sundiata Keitan sotapäällikköä Tiramakhan Traoréa. Toisten tietojen mukaan valtakunnan perusti sen ensimmäinen hallitsija eli mansa Sama Coli, joka oli Traorén poika tai pojanpoika. Kaabu koostui aluksi nykyisen Guinea-Bissaun koillisosassa sekä Gambia- ja Casamancejokien keskijuoksulla sijainneista kolmesta maakunnasta, jotka olivat Pachana, Jimara ja Sama. Maakuntien päälliköillä eli farimeilla oli merkittävä asema. Malin vasallina Kaabu välitti suolaa, kultaa ja orjia.^[1][2]

Malin heikennyttyä Kaabusta tuli voimakas valtakunta. Sen vaikutusvalta ulottui Gambiajoelta nykyisen Guinea-Bissaun itäosaan ja Guinean luoteisosaan. 1600- ja 1700-luvuilla Kaabu kävi jatkuvia sotia ja Amerikkaan suuntautunutta orjakauppaa. 1700-luvun lopulta lähtien se joutui Futa Djallonin fulbejen hyökkäysten kohteeksi. Guinea-Bissaun alueelle syntyi pieniä fulbevaltioita, ja vuonna 1867 Kaabun viimeinen mansa Waali antautui Alfa Molon armeijalle Kansalassa. Kaabun alue liitettiin Futa Djallonin alaiseen uuteen Fuladun valtioon.^[1][3]

1. ↑ ^{a b c} Mendy, Peter Karibe & Lobban, Richard A. Jr.: Historical Dictionary of the Republic of Guinea-Bissau: Fourth Edition, s. 243–244. Landam, Toronto, Plymouth: The Scarecrow Press, 2013. ISBN 978-0-8108-5310-2
2. ↑ Encyclopedia of African History and Culture, volume II, s. 79. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5270-0
3. ↑ Encyclopedia of African History and Culture, volume III, s. 92–93. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5271-9