Kaaria

Kaaria (m.kreik. Καρία, Karia, lat. Caria) oli antiikin aikainen alue Vähän-Aasian lounaisosassa. Kaarian pohjoispuolella sijaitsi Joonia ja sen itäpuolella Fryygia ja Lyykia. Kaarian tärkein kaupunki oli Halikarnassos.

Vuoden 545 eaa. tienoilla Kaaria joutui Persian vallan alle ja siitä tuli Persian maakunta.^[1] Vuodesta 391 eaa. eteenpäin Kaariaa hallitsivat satraappeina hekatomnididynastian jäsenet. Heistä tunnetuin oli Mausollos, jonka itselleen rakennuttama hautamuistomerkki eli Halikarnassoksen mausoleumi luettiin yhdeksi maailman seitsemästä ihmeestä. Vuonna 334 eaa. Aleksanteri Suuri valloitti Kaarian.^[2] Rooman valtakunnan osana Kaaria kuului aluksi Asian provinssiin ja myöhemmin Carian provinssiin.

Kreikkalainen historioitsija Herodotos mainitsee kaarilaisten kehittäneen sodankäyntiin liittyviä keksintöjä, joita myös helleenit alkoivat käyttämään. Kaarilaiset kehittivät kypäriin töyhdöt ja kilpiin kädensijat.^[3]

1. ↑ Michael Roaf: Cultural Atlas of Mesopotamia and the Ancient Near East, s. 208-209. Oxford: Equinox, 1990. ISBN 0-8160-2218-6 (englanniksi)
2. ↑ Cultural Atlas of Mesopotamia and the Ancient Near East, s. 214
3. ↑ Herodotos: Historiateos, s. 101. (1.) Suomentanut Edvard Rein. WSOY.