Kaivokatu (Helsinki)

Kaivokatua lännestä päin Sokoksen katolta kuvattuna. Taustalla näkyvien kerrostalojen välistä alkaa Kaisaniemenkatu.

Kaivokatu (ruots. Brunnsgatan) on lyhyt itä–länsi-suuntainen katu Helsingin ydinkeskustassa Kluuvin kaupunginosassa. Se päättyy lännessä Mannerheimintiehen ja idässä Mikonkatuun, jonka jälkeen se jatkuu Kaisaniemenkatuna. Kadun varrella sijaitsevat Helsingin päärautatieasema ja Rautatientori sekä useita muita huomattavia rakennuksia, kuten Ateneumin taidemuseo ja Makkaratalo. Asematunneli johtaa Kaivokadun ali rautatieasemalta Citycenteriin, ja siihen liittyy myös Rautatientorin metroasema.

Kaivokatu on Helsingin vilkkainta jalankulkuympäristöä, jossa kulkee aamukuuden ja iltakahdeksan välillä keskimäärin yli 30 000 kävelijää.[1] Katua pitkin liikennöivät useat raitiolinjat, jotka pysähtyvät rautatieaseman edustalla. Rautatientorin linja-autoasemalta lähtevät linja-autot kääntyvät Kaivokadulle ja jatkavat siitä edelleen Kaisaniemenkadulle. Kaivokadulla on kaksi autoliikenteen kaistaa suuntaansa, joista kulkee päivittäin noin 18 000 ajoneuvoa.[2] Kadun pohjoisreunalla on kaksisuuntainen pyörätie, jonka liikennemäärä väheni noin 40 prosenttia Kaisantunnelin avaamisen jälkeen.[3]

Helsingin kaupunki on suunnitellut Kaivokadusta joukkoliikennekatua, jossa osoitetaan nykyistä enemmän tilaa jalankululle ja muun muassa terasseille. Keskustan poikittainen autoliikenne voisi keskittyä tuolloin Etelä- ja Pohjoisesplanadille,[4] ja linja-autoliikenne siirtyisi uuden linja-autoaseman myötä Vilhonkadulle. Raitiotien kapasitettia kasvatettaisiin lisäämällä yksi raidepari Rautatieaseman pysäkille.[5] Syyskuussa 2023 Helsingin kaupunkiympäristö­lautakunta päätti muutoksista Kaivokadulla osana ydinkeskustan liikennejärjestelmä­suunnitelman tavoitteita ja periaatteita.[6] Kaupunginhallitus ei ole vielä hyväksynyt suunnitelmaa.[7]

  1. Kaivokadun alueen työnaikaisten yritysvaikutusten arviointi Ramboll. Viitattu 23.10.2024.
  2. Autoilijat närkästyivät keskustan läpi­ajon vaikeuttamisesta – Näin Helsinki vastaa Helsingin Sanomat. Viitattu 23.10.2024.
  3. Helsingin uuden miljoona­tunnelin eteen kehittyi vaarojen risteys Helsingin Sanomat. Viitattu 23.10.2024.
  4. Palkoaho, Milla: Helsinki ehdottaa uutta joukko­liikenne­katua ydin­keskustaan Helsingin Sanomat. 25.8.2023. Viitattu 29.8.2023.
  5. Kaivokadun ympäristösuunnitelma Helsingin kaupunki. Viitattu 23.10.2024.
  6. Sinkko-Westerholm, Pipsa: Kaupunki päätti: Kaivo­katu suljetaan yksityis­autoilta Helsingin Sanomat. 19.9.2023. Viitattu 25.9.2023.
  7. Rita, Mikko: Helsingin keskustasuunnitelma sai poliitikkojen hyväksynnän – autoilu loppuisi Kaivokadulla Yle. 2.10.2024. Viitattu 3.10.2024.

Developed by StudentB