Kalifornium

BerkeliumKaliforniumEinsteinium
Dy

Cf

-  
 
 


Yleistä
Nimi Kalifornium
Tunnus Cf
Järjestysluku 98
Luokka aktinoidi
Lohko f-lohko
Ryhmä -
Jakso 7
Tiheys15,1 · 103 kg/m3
Väriluultavasti hopeanvalkoinen tai metallinharmaa
Löytövuosi, löytäjä 1950, Stanley G. Thompson, Kenneth Street Jr., Albert Ghiorso ja Glenn T. Seaborg
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)(251)
Orbitaalirakenne[Rn] 5f107s2
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 28, 8, 2
Hapetusluvut+II, +III (yleisin), +IV
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto
Sulamispiste1 173±30[1] K (900±30 °C)
Kiehumispiste1 745 (arvio)[2] K (1 472 °C)
Muuta
Elektronegatiivisuus1,3 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K)
CAS-numero7440-71-3
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Kalifornium on keinotekoinen aktinoideihin kuuluva alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Cf (lat. californium) ja järjestysluku 98. Radioaktiivisena transuraanina kaliforniumilla on hyvin vähän käyttöä, ja se löydettiin pommittamalla curiumia alfahiukkasilla (heliumioneilla).

Kaliforniumia

Kaliforniumin isotooppi Cf-252 (puoliintumisaika 2,6 vuotta) on hyvin vahva neutronisäteilijä ja siten äärimmäisen radioaktiivinen ja ilman tarvittavia säteilysuojauksia, terveydelle haitallinen. Sitä on käytetty syövän sädehoidossa. Kaliforniumia käytetään neutronikosteusmittarina, joita käytetään löytämään vesi- ja öljykerroksia öljylähteissä ja kannettavana neutronilähteenä kullan ja hopean etsimisessä aktivointianalyysillä.[3][4]

Kaliforniumia valmistivat ensimmäisenä Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä Stanley G. Thompson, Kenneth Street Jr., Albert Ghiorso ja Glenn T. Seaborg vuonna 1950. Se löydettiin vain kaksi kuukautta alkuaine berkeliumin jälkeen. Kalifornium on nimetty Kalifornian osavaltion mukaan.

  1. Haire, s. 1522
  2. Haire, s. 1523
  3. Marko Hamilo: Kaliforniumista apua kohdunkaulan syöpään 6.9.2005. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 1.12.2015.
  4. Haire, s. 1505–1507

Developed by StudentB