| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Kalifornium | ||||
Tunnus | Cf | ||||
Järjestysluku | 98 | ||||
Luokka | aktinoidi | ||||
Lohko | f-lohko | ||||
Ryhmä | - | ||||
Jakso | 7 | ||||
Tiheys | 15,1 · 103 kg/m3 | ||||
Väri | luultavasti hopeanvalkoinen tai metallinharmaa | ||||
Löytövuosi, löytäjä | 1950, Stanley G. Thompson, Kenneth Street Jr., Albert Ghiorso ja Glenn T. Seaborg | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | (251) | ||||
Orbitaalirakenne | [Rn] 5f107s2 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 28, 8, 2 | ||||
Hapetusluvut | +II, +III (yleisin), +IV | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | |||||
Sulamispiste | 1 173±30[1] K (900±30 °C) | ||||
Kiehumispiste | 1 745 (arvio)[2] K (1 472 °C) | ||||
Muuta | |||||
Elektronegatiivisuus | 1,3 (Paulingin asteikko) | ||||
Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||
CAS-numero | 7440-71-3 | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Kalifornium on keinotekoinen aktinoideihin kuuluva alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Cf (lat. californium) ja järjestysluku 98. Radioaktiivisena transuraanina kaliforniumilla on hyvin vähän käyttöä, ja se löydettiin pommittamalla curiumia alfahiukkasilla (heliumioneilla).
Kaliforniumin isotooppi Cf-252 (puoliintumisaika 2,6 vuotta) on hyvin vahva neutronisäteilijä ja siten äärimmäisen radioaktiivinen ja ilman tarvittavia säteilysuojauksia, terveydelle haitallinen. Sitä on käytetty syövän sädehoidossa. Kaliforniumia käytetään neutronikosteusmittarina, joita käytetään löytämään vesi- ja öljykerroksia öljylähteissä ja kannettavana neutronilähteenä kullan ja hopean etsimisessä aktivointianalyysillä.[3][4]
Kaliforniumia valmistivat ensimmäisenä Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä Stanley G. Thompson, Kenneth Street Jr., Albert Ghiorso ja Glenn T. Seaborg vuonna 1950. Se löydettiin vain kaksi kuukautta alkuaine berkeliumin jälkeen. Kalifornium on nimetty Kalifornian osavaltion mukaan.