Kamerun

Kamerunin tasavalta République du Cameroun Republic of Cameroon
lippu vaakuna
Kamerunin sijainti Afrikassa (merkitty vaaleansinisellä ja tummanharmaalla) ja Afrikan unionissa (merkitty vaaleansinisellä).
Valtiomuoto	yhden puolueen johtama presidentiaalinen, diktatuurinen tasavalta
Presidentti	Paul Biya[1]
Pääkaupunki	Yaoundé 3°52′N, 11°31′E
Muita kaupunkeja	Douala (suurin kaupunki)
Pinta-ala
– yhteensä	475 440 km² [2] (sijalla 52)
– josta sisävesiä	1,3 %
Väkiluku (2022)	29 321 637 [3] (sijalla 51)
– väestötiheys	34 as. / km²
– väestönkasvu	2,75 % [3] (2022)
Viralliset kielet	ranska ja englanti
Lukutaito	75 %
Valuutta	CFA-frangi (XAF)
BKT (2020)
– yhteensä	94 940 milj. USD [3]  (sijalla 97)
– per asukas	3 600 USD
HDI (2019)	0,563 [4] (sijalla 153)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	16,7 % [3]
– teollisuus	26,5 % [3]
– palvelut	56,8 % [3]
Aikavyöhyke	UTC+1
– kesäaika	ei käytössä
Itsenäisyys - Ranskasta ja Isosta-Britanniasta	1. tammikuuta 1960 ja 1. lokakuuta 1961
Lyhenne	CM
– ajoneuvot:	CAM
– lentokoneet:	TJ
Kansainvälinen suuntanumero	+237
Tunnuslause	Paix, Travail, Patrie - Peace, Work, Fatherland (Rauha, työ, isänmaa)
Kansallislaulu	”Chant de Ralliement”
Infobox OKNimi-testi OK

Kamerun, viralliselta nimeltään Kamerunin tasavalta on yhtenäisvaltio keskisessä ja läntisessä Afrikassa Guineanlahden pohjukassa. Maan pääkaupunki on Yaoundé. Kamerunin rajanaapureita ovat Nigeria lännessä, Tšad koillisessa, Keski-Afrikan tasavalta idässä sekä Päiväntasaajan Guinea, Gabon ja Kongon tasavalta etelässä. Kamerunilla on rannikkoa Guineanlahteen kuuluvalla Bonnynlahdella. Maata kutsutaan ”Afrikaksi pienoiskoossa” sen geologian ja kulttuurin monimuotoisuuden vuoksi. Kamerunin luontoon kuuluu hiekkarantoja, autiomaata, vuoria, sademetsää ja savannia. Maan korkein kohta on Kamerunvuori lounaassa ja suurimmat kaupungit ovat Douala, pääkaupunki Yaoundé ja Garoua. Kamerunissa asuu yli 200 eri etnistä ja kielellistä ryhmää. Maa tunnetaan ulkomailla hyvin musiikistaan, erityisesti makossasta ja bikutsista, ja menestyksekkäästä jalkapallomaajoukkueestaan. Kamerunin viralliset kielet ovat ranska ja englanti.

Muihin Afrikan maihin verrattuna Kamerun on poliittisesti ja sosiaalisesti vakaa. Vakauden ansiosta maassa on voinut kehittyä maatalous, tieverkko, rautatiet ja suuret öljy- ja puuteollisuuden alat. Monet kamerunilaiset elävät kuitenkin köyhyydessä omavaraisviljelijöinä. Valta on tiukasti presidentti Paul Biyan ja hänen Rassemblement démocratique du Peuple Camerounais -puolueensa käsissä, ja poliittinen korruptio on yleistä. Maan englanninkielinen osa on vieraantunut yhä enemmän hallituksesta, ja englanninkieliset poliitikot ovat vaatineet suurempaa vallan hajottamista tai jopa brittien aikoinaan hallitsemien alueiden eroa muusta Kamerunista.

Kamerunin alueen varhaisiin asukkaisiin kuuluivat Sao-kulttuurin jäsenet^[5] Tšadjärven ympäristössä ja baka-metsästäjä-keräilijät kaakon sademetsissä. Portugalilaiset löytöretkeilijät saapuivat maan rannikolle 1400-luvulla ja antoivat alueelle nimeksi Rio dos Camarões (”rapujoki”), mistä nimi Kamerun on peräisin. Fulbesotilaat perustivat Adamawan emiraatin maan pohjoisosaan 1800-luvulla, ja useat etniset ryhmät perustivat maan länsi- ja luoteisosiin voimakkaita heimo- ja fon-kuntia.

Kamerunista tuli Saksan siirtomaa vuonna 1884, ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen alue jaettiin Ranskan ja Britannian kesken^[5] Kansainliiton mandaatiksi. Union des Populations du Cameroun -puolue ajoi Kamerunin itsenäisyyttä, mutta se kiellettiin 1950-luvulla. Se kävi sotaa ranskalaisia ja sitten kamerunilaisia joukkoja vastaan vuoteen 1971 asti.^lähde? Vuonna 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi Kamerunin tasavallaksi presidentti Ahmadou Ahidjon johdossa. Brittiläisen Kamerunin eteläinen osa liittyi siihen seuraavana vuonna^[5] ja muodosti Kamerunin liittotasavallan. Maa nimettiin Kamerunin yhdistyneeksi tasavallaksi vuonna 1972 ja Kamerunin tasavallaksi vuonna 1984.^lähde?

1. ↑ Sonja Parkkinen: Kamerunin presidentti valittiin seitsemännelle valtakaudelle Yle uutiset. 22.10.2018. Viitattu 22.10.2018.
2. ↑ Cameroon The World Factbook. CIA. Arkistoitu 15.5.2020. Viitattu 22.7.2018. (englanniksi)
3. ↑ ^{a b c d e f} Cameroon CIA Factbook. Viitattu 5.11.2022.
4. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
5. ↑ ^{a b c} Kamerun Globalis. 27.1.2022. Suomen YK-liitto. Arkistoitu 7.7.2023. Viitattu 7.7.2023.