Back Канада Abkhazian Kanada ACE Канадэ ADY Kanada Afrikaans Kanada ALS ካናዳ Amharic Kanata AMI Canadá AN Canada ANG कनाडा ANP
| Kanada Canada (englanniksi) Canada (ranskaksi) |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia | ||
| Monarkki Kenraalikuvernööri |
Charles III Mary Simon |
||
| Pääministeri | Justin Trudeau | ||
| Pääkaupunki |
Ottawa (934 243 as.) 45°24' N, 75°40' W |
||
| Muita kaupunkeja | Toronto (2 731 571 as.), Montreal (1 704 694 as.), Calgary (1 239 220 as.) | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 9 984 670 km² [1] (sijalla 2) | ||
| – josta sisävesiä | 8,92 % [1] | ||
| Väkiluku (2023) | 40 098 000 [2] (sijalla ) | ||
| – väestötiheys | 4,1 as. / km² | ||
| Viralliset kielet | englanti, ranska | ||
| Valuutta | Kanadan dollari ($) (CAD) | ||
| BKT (2024) | |||
| – yhteensä | 2 242 miljardia USD[3] (sijalla 15) | ||
| – per asukas | 54 890 USD | ||
| HDI (2019) | 0,929[4] (sijalla 16) | ||
| Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |||
| – maatalous | 1,9 % [1] | ||
| – teollisuus | 27,1 % | ||
| – palvelut | 71,0 % | ||
| Aikavyöhyke | UTC−3.30 / UTC−8 | ||
| – kesäaika | UTC−2.30 / UTC−7 | ||
| Itsenäisyys – British North America Act – Westminsterin säädös – Canada Act |
1. heinäkuuta 1867 11. joulukuuta 1931 17. huhtikuuta 1982 |
||
| Lyhenne | CA | ||
| – ajoneuvot: | CDN | ||
| – lentokoneet: | C / CF | ||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+1 | ||
| Tunnuslause | A Mari Usque Ad Mare (lat. suom. Mereltä merelle) | ||
| Kansallislaulu | ”O Canada” | ||
|
|
|||
.svg)
Kanada (engl. ja ransk. Canada) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio. Liittovaltion, kuten myös yksittäisten provinssien päämiehenä toimii Kanadan kuningas Charles III, joka on myös 14 muun itsenäisen kansainyhteisön maan päämies.[5][6][7][8] Monarkiaa liittovaltion tasolla edustaa Kanadan kenraalikuvernööri sekä provinsseissa kunkin provinssin varakuvernööri[6][7].
Kanadalla on pitkä maaraja Yhdysvaltojen kanssa etelässä ja luoteiskulmassa Yhdysvaltoihin kuuluvan Alaskan osavaltion suuntaan. Vuonna 2022 Kanada ja Tanska sopivat pienen asumattoman Hansinsaaren jakamisesta Kanadan ja Tanskalle kuuluvan Grönlannin kanssa. Tämän johdosta Kanadalla on maarajaa myös Tanskan kanssa.[9][10] Pohjoisessa Kanada rajoittuu Pohjoiseen jäämereen (aluevesiraja Tanskan Grönlannin kanssa koillisessa), idässä Atlantin valtamereen (aluevesiraja Ranskan Saint-Pierre ja Miquelonin kanssa) ja lännessä Tyyneenmereen.
Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio (noin 10 miljoonaa neliökilometriä). Harvaan asutun maan väkiluku oli heinäkuussa 2023 noin 40,1 miljoonaa. Kanadan viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Kanadan pääkaupunki on Ottawa ja suurin kaupunki on Toronto. Kanada on Kansainyhteisön, Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja Naton jäsen.
Paleointiaanit saapuivat Kanadaan noin 16 000 vuotta sitten, ja nykyisten inuitien edeltäjä Thulen kulttuuri muodostui noin vuonna 1000. Viikingit asuttivat itärannikkoa hetkellisesti samoihin aikoihin, mutta Kanadan varsinaisesti löysi John Cabot tai Jacques Cartier. Ranska alkoi asuttaa maata 1530-luvulla ja Britannia kiinnostui alueesta sen turkismaiden ansiosta. Hudson’s Bay Company hallitsi pitkään suurta osaa Kanadasta, ja Ranska menetti 1763 Kanadan Britannialle. Kanada itsenäistyi 1931 ja on sen jälkeen toiminut aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä, ja kuuluu muun muassa YK:n ja Naton perustajajäseniin.
Kanadan sisäpolitiikkaa on 1900-luvulla hiertänyt ranskankielisen Quebecin kysymys. Provinssi on pyrkinyt kahteen otteeseen eroamaan liittovaltiosta.
Palvelusektori on Kanadan talouden tärkein toimiala, mutta maa on myös merkittävä maataloustuotteiden tuottaja, ja lisäksi maalla on merkittävät kaivannaisvarat. Ulkomaankauppa suuntautuu suurimmaksi osaksi Yhdysvaltoihin, ja maa kuuluu Yhdysvaltain ja Meksikon lisäksi Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueeseen.
Kanada on monikulttuurinen valtio, mutta maahan ovat vaikuttaneet erityisesti englantilainen, ranskalainen ja amerikkalainen kulttuuri. Yhdysvaltalaisen kulttuurin on pelätty syrjäyttävän oman kulttuurin, joten hallitus on rohkaissut mediaa tuomaan esiin kanadalaista kulttuuria. Populaarikulttuurin edustajista useimmat ovat tehneet uransa ulkomailla, ja esimerkiksi useimmat tunnetuimmista kanadalaisista näyttelijöistä yhdistetään Hollywoodiin. Kanadan suosituin urheilulaji on jääkiekko, joka on haavipallon kanssa maan virallinen kansallisurheilulaji.
- ↑ a b c The World Factbook.
- ↑ Statistics Canada (.html) Statistics Canada - Statistique Canada. Viitattu 17.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Download World Economic Outlook database: April 2024 (.html) International Monetary Fund. Viitattu 19.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
- ↑ Charles is the new King BBC News. 8.9.2022. Viitattu 8.9.2022. (englanti)
- ↑ a b Canadian Heritage: About The Crown www.canada.ca. 11.8.2017. Viitattu 23.2.2022.
- ↑ a b Treasury Board of Canada Secretariat: Structure of government www.canada.ca. 13.12.2013. Viitattu 23.2.2022.
- ↑ Trepanier, Peter: Some Visual Aspects of the Monarchical Tradition revparl.ca. 10.10.2017. Viitattu 8.5.2023.
- ↑ Arktiset alueet | Tanska ja Kanada sopivat kiistansa pienestä arktisesta saaresta – maat kävivät liki 40 vuotta ”sotaa” aseinaan viski ja akvaviitti Helsingin Sanomat. 15.6.2022. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ Tuomas Kangasniemi: Mitä ihmettä? Kanada ja Tanska saavat valtioiden maarajan – 48 vuotta jatkunut ”viskisota” maiden välillä päättyi Tekniikka&Talous. Viitattu 7.1.2023.