Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Ortodoksisen kirkon kanonit kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: "Ortodoksisen kirkon kanonit" -artikkeli sopisi lyhennettynä tähän artikkeliin alaluvuksi. |
Kanoninen oikeus tarkoittaa muun muassa katolisessa, ortodoksisessa ja anglikaanisessa kirkossa syntyneitä oikeusjärjestelmiä, jotka määrittelevät kirkon perusteet, sen ja muiden instituutioiden väliset suhteet ja sisäisen järjestyksen.[1][2] Kanonisen oikeuden määräyksiä kutsutaan kanoneiksi (kreik. κανών, sääntö, mitta), ja ne ovat yleensä kirkolliskokousten säätämiä.[3][2] Kanoninen oikeus on vanhin edelleen käytössä oleva oikeusjärjestelmä läntisessä maailmassa,[4][2] tosin sillä ei enää ole varsinaista juridista voimaa.
Nikean ensimmäinen kirkolliskokous vuonna 325 määritteli kanonit kirkon kurinpitotoimenpiteiksi ja erotteli kirkon lain (kanones) maallisista määräyksistä (nomoi).[5] Vuoden 1054 Suuren skisman jälkeen katolinen ja ortodoksinen kirkko ovat kehittäneet omat kanoniset oikeutensa[1] kuten myös jotkut uskonpuhdistuksen myötä syntyneet protestanttiset kirkot.[6]
<ref>
-elementti; viitettä early
ei löytynyt