Kansalaisuskonnon käsitteen merkitys vaihtelee. Useiden uskontososiologien mukaan kansalaisuskonto tulee esiin nimenomaan kansakunnan kriisiaikoina tai tiettyinä juhla-aikoina, kuten kansallispäivänä, ja näyttäytyy selvimmin julkisissa puheissa ja pääkirjoituksissa.[1]