Karjalaiset (kansa)

Tämä artikkeli käsittelee erillistä itämerensuomalaisista kansaa. Suomen Karjalan heimosta on oma artikkeli.
Karjalaiset
Itä-Karjalan lippu, jota käytetään nykyisin karjalaisten tunnuksena.[1]
Itä-Karjalan lippu, jota käytetään nykyisin karjalaisten tunnuksena.[1]
Karjalaisten osuus väestöstä Karjalan tasavallan piireissä.
Karjalaisten osuus väestöstä Karjalan tasavallan piireissä.
Väkiluku n. 70 000
Merkittävät asuinalueet
 Venäjä32 400 (2021)[2]
 Suomi10 000 (1994)
 Ukraina1 522 (2001)
 Viro363 (2011)
 Valko-Venäjä302 (2009)
 Latvia192 (2018)
Kielet karjala
venäjä
suomi
Uskonnot ortodoksisuus
luterilaisuus
uskonnottomuus
Sukulaiskansat itämerensuomalaiset kansat,
erityisesti suomalaisiksi luettavat karjalaiset

Karjalaiset (karjalaksi karjalazet, karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa. Karjalaisia asui myös vuonna 2001 yli 1 500 Ukrainassa Neuvostoliitossa tehtyjen pakkoväestönsiirtojen takia.[3][4] Karjalaisiin luetaan Karjalan tasavallassa, muissa Venäjän federaation osissa ja Suomessa asuvia väestöryhmiä. Karjalaisia ovat puhutun murteen mukaan jaoteltuna varsinaiskarjalan puhujat, livvinkarjalan puhujat ja lyydiläiset.

Varsinaiskarjala jakautuu pohjois- ja etelämurteisiin. Varsinaiskarjalan pohjoismurteita kutsutaan yleisesti vienalaismurteiksi tai vienankarjalaksi. Etelämurteiden puhujia asuu sekä Karjalan tasavallassa, Tverin alueella että Suomessa.

Livvinkarjalan eli aunuksenkarjalan puhujia asuu sekä Karjalan tasavallassa että Suomessa. Etnonyymin karjalainen lisäksi he käyttävät myös etnonyymejä liygiläine, livgiläine ja livvikkö. Livvinkarjalan nimi juontuu liygi(läne)-sanan genetiivistä: liygi : livvin.

Lyydiläisiä pidetään usein omaa murrettaan puhuvina karjalaisina, mutta tämä perustuu enemmän hallinnolliseen perinteeseen kuin kyseisen väestön omaan käsitykseen. Joskus heitä pidetäänkin erillisenä itämerensuomalaisena kansana, jolla on oma kieli. Kielitieteellisesti lyydi luetaan omaksi kielekseen Suomessa ja karjalan murteeksi Venäjällä.

  1. Luajittih lippu, miäräiltih sobua Oma mua. Periodika-kustantamo. Arkistoitu 8.6.2020. Viitattu 8.8.2020.
  2. Tolkun pagin. Karjalaiset vähälukuiseksi alkuperäiskansaksi? youtube.com. Viitattu 18.2.2023.
  3. UkrCensus 2001 | English version | Results | Nationality and citizenship | The distribution of the population by nationality and mother tongue | Selection: 2001.ukrcensus.gov.ua. Viitattu 8.2.2020.
  4. Kylät 1900-luvulla www.juminkeko.fi. Viitattu 8.2.2020.

Developed by StudentB