Kaste

Tämä artikkeli käsittelee uskonnollista toimitusta, sääilmiöstä katso kaste (sääilmiö).
Lapsikaste luterilaisessa kirkossa.
Uskovan kaste upottamalla baptistikirkossa.

Kaste on alun perin Raamatun kirjoituksiin ja niistä jälkikäteen tehtyjen tulkintojen mukainen kristillinen toimitus, jossa henkilö kastetaan vedellä pirskottaen, valellen, ripotellen tai veteen upottaen ja yleensä samalla liitetään paikallisen kirkon tai seurakunnan jäseneksi.[1] Käytössä on lapsikaste ja aikuiskaste, joka on raamatussa esiintyvän Johannes Kastajan neuvojen mukainen julkinen henkilökohtaisen uskon tunnustaminen.[2] Katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen kirkon alaisissa kirkkokunnissa kaste on sakramentti.[3]

Vesikasteen teologinen merkitys pelastavana, uudestisynnyttävänä tai omantunnon asiana vaihtelee eri kirkkokuntien ja yksilöiden välillä. Kastetilaisuuteen liittyy lapsikasteessa usein käytännössä nimenanto.[4] Kasteen toimituksen muotoja on nykyisin yleisesti kahdenlaista, vauvan vedellä valelusta henkilön itse pyytämään upotuskasteeseen. Tästä syystä kasteen toimituksesta saatetaan käyttää eri nimityksiä, kuten lapsikaste tai uskovien kaste eli aikuiskaste, vaikka Raamattu puhuu vain kasteesta. Suomessa vuonna 2023 50,7 prosenttia syntyneistä lapsista kastettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi[5].

Uusi testamentti sisältää kristyille kaksi erillistä käsitettä kasteelle, jotka ovat vesikaste ja henkikaste.[6][7] Henkikasteessa ihminen täyttyy Pyhällä Hengellä. Johannes Kastaja, joka oli Uuden testamentin ensimmäinen kastaja sanoi, että hän kastaa ihmisiä vedellä parannukseen, mutta Jeesus kastaisi uskovat Pyhällä Hengellä ja tulella.[8] Jeesus sanoi Nikodemokselle: ”Jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.”[9] Pyhästä Hengestä Paavali kirjoittaa uskoville: ”Me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.”[10][11]

  1. ”Kaste”, Tietojätti 2000, s. 364. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1999. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  2. Raamatullinen kaste: 2. Upotuskaste ja pelastuminen (Upotuskaste on uskon teko, julistus ja samaistuminen Jeesuksen esimerkkiin ja opetukseen ylösnousemusvoiman vastaanottamiseksi omassa elämässä) tulta.net. Arkistoitu 8.1.2015. Viitattu 8.1.2015.
  3. ”Sakramentti”, Tietojätti 2000, s. 741. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1999. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  4. Kaste Ortodoksi.net. 26.1.2018. Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 7.10.2020.
  5. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä tilas2023 ei löytynyt
  6. Apt. 2:38, 19:2–6
  7. Muroma, Urho: Henkikaste, Pyhän Hengen olemus ja Hengellä täyttyminen (Raamattuopisto) saarna.net. 1958. Arkistoitu 8.1.2015. Viitattu 8.1.2015.
  8. Matt. 3:11
  9. Pyhä Raamattu, Evankeliumi Johanneksen mukaan 3:5.
  10. 1. Kor. 12:13
  11. Koskenniemi, Erkki: Kirkko, Kristuksen ruumis (Puhuessansa Kristuksen seurakunnasta kokonaisuutena eli Kristuksen Kirkosta Uusi testamentti käyttää monia hyvin havainnollisia ja sattuvia kuvia... Tällä kertaa syvennymme yhteen tällaiseen kuvaan: Kirkko on Kristuksen ruumis) 1988. SLEY. Viitattu 8.1.2015.

Developed by StudentB