Kirkottaminen tai kirkotus on uskonnollinen riitti, jossa synnyttänyt nainen ja lapsi rituaalisesti puhdistetaan, siunataan ja hänen puolestaan rukoillaan kirkossa.[1][2][3] Ortodoksisen perinteen mukaan kirkotuksessa pappi esittelee lapsen seurakunnalle ja ottaa hänet seurakunnan täysivaltaiseksi jäseneksi.[4]
Kirkotuksella on niin ei-kristillisiä kuin kristillisiäkin juuria. Se oli kristinuskossa yleinen käytäntö ainakin keskiajalta 1900-luvulle saakka. 1960-luvulla pidetyn Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen jälkeen katolinen kirkko on suurimmalta osin korvannut kirkotuksen kasteen yhteydessä pidettävällä siunauksella. Ortodoksinen kirkko harjoittaa kirkotusta edelleen.[2]