Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli viljelee runsaasti karppauspiireissä esiintyviä väittämiä ja valikoituja yksittäistutkimuksia, jotka ovat ristiriidassa nykyisen ravitsemustieteellisen konsensuksen kanssa. |
Kolesteroli | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | (3S,8S,9S,10R,13R,14S,17R)-10,13-dimetyyli-17-[(2R)-6-metyyliheptan-2-yyli]-2,3,4,7,8,9,11,12,14,15,16,17-dodekahydro-H-syklopenta[a]fenantren-3-oli |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES |
CC(C)CCCC(C)C1CCC2C1 (CCC3C2CC=C4C3(CCC(C4)O)C)C |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C27H46O |
Moolimassa | 386,65 g/mol |
Sulamispiste | 147–150 °C |
Kiehumispiste | 360 °C |
Tiheys | 1,06 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | 3,06·10-5 g/l (20 °C)[1] |
Kolesteroli (C27H46O) on ihmisen ja muiden eläinten kudoksissa, etenkin maksassa, tuotettu steroleihin ja steroideihin kuuluva vahamainen ja rasvaliukoinen aine.
Kolesteroli on rengasrakenteinen ja tyydyttymätön alkoholi, ja se esiintyy kiteisessä muodossa.
Kolesteroli on ihmisen ja eläinten kaikkien kudosten toiminnalle välttämätön aine, jota esiintyy runsaasti varsinkin äidinmaidossa, rasvakudoksessa, aivoissa, hermoissa, maksassa ja munuaisissa. Usein puhutaan kansanomaisesti "hyvästä" ja "pahasta" kolesterolista, mutta kaikki kolesteroli on silti kemialliselta rakenteeltaan täysin samanlaista.
Kolesteroli toimii muun muassa solukalvojen ja sukupuolihormoneiden sekä muiden steroidien rakennusaineena, vaurioituneiden kudosten korjausaineena, myeliinin eli hermosoluja ympäröivän sähköä eristävän kudoksen rakennusaineena sekä D-vitamiinin ja sappihappojen esiasteena.[2][3][4] Kolesterolia kuljettavat niin sanotut harvat lipoproteiinihiukkaset eli niin sanottu "LDL-kolesteroli" tuhoaa haitallisia mikrobeja ja niiden erittämiä aineenvaihduntatuotteita[5].
Kolesteroli kulkee verenkierrossa ja imunestekierrossa pakattuna vesiliukoisiin lipoproteiinihiukkasiksi kutsuttuihin kuljettimiin, joiden tehtävänä on kuljettaa kehon tuottamia ja ruuasta tulleita rasvaliukoisia aineita, kuten triglyseridejä, kolesterolia, rasvaliukoisia vitamiineja ja monia muita lipidejä niitä tarvitseviin kudoksiin[6][7].
Lipoproteiinihiukkaset jaetaan seitsemään luokkaan muun muassa niiden tiheyden ja koon perusteella. Nämä luokat ovat HDL-, Lp(a)- , LDL-, IDL- eli keskiharvat, VLDL- eli erittäin harvat sekä ULDL-hiukkaset eli kylomikronit ja jäännekylomikronit[8]. Vapaat radikaalit saattavat synnyttää lisäksi hapettunutta LDL-kolesterolia (engl. oxidized low density lipoprotein, LDLox), jotka kykene tunkeutumaan valtimon seinämän sisälle[9] käynnistäen valtimoiden kovettumiseen johtavan sairausprosessin. Iäkkään ihmisen verenkierrosta löytyvät hapettuneet LDL-hiukkaset ovat merkki merkittävästi kohonneesta kuolemanriskistä[10].
Kolesterolia esiintyy monien eliöiden semiokemikaalina. Kolesterolia ei esiinny kasvikunnassa, mutta kasvikunnassa esiintyy kolesterolia muistuttavia aineita, joita kutsutaan fytosteroleiksi.
Veren poikkeuksellisen korkeaa kokonaiskolesterolipitoisuutta kutsutaan hyperkolesterolemiaksi. Hyperkolesterolemia voi liittyä sairauksiin kuten diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään, hypotyreoosiin, nefroottiseen oireyhtymään tai maksasairauteen. Perinnöllisistä syistä johtuvaa hyperkolesteromiaa kutsutaan familiaaliseksi hyperkolesterolemiaksi.[11]
<ref>
-elementti; viitettä :1
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä :9
ei löytynyt