Konstantinopoli (kreik. Κωνσταντινούπολις) oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453. Samalla paikalla sijaitsi vuonna 667 eaa. perustettu kreikkalainen siirtokuntakaupunki Byzantion (kreik. Βυζάντιον). Nykyään kaupunki tunnetaan nimellä Istanbul. Islantilaisissa saagoissa kaupunki tunnetaan nimellä Miklagarðr eli nykyruotsalaistetussa muodossa Miklagård.[1] Venäläiset ja bulgaarit kutsuivat sitä nimellä Tsargrad (Царьград) tai Tsarigrad (Цариград), ”Keisarin kaupunki”.
Konstantinus Suuri teki vuonna 330 jaa. päätöksen siirtää Rooman valtakunnan pääkaupunki Roomasta Byzantioniin, jonka hän rakennutti uudelleen ja nimesi Uudeksi Roomaksi (Nova Roma). Konstantinuksen kuoleman jälkeen kaupunki nimettiin uudelleen Konstantinopoliksi.
Konstantinopoli oli Euroopan tärkein uskonnollinen ja kulttuurillinen keskus. Renessanssin aikana alettiin Rooman valtakuntaa kutsua nimellä Bysantti siitä hetkestä, kun valtakunnan läntinen puoli romahti. Bysantin (kaupungin ja valtakunnan) asukkaat kutsuivat itseään roomalaisiksi aina Konstantinopolin menetykseen saakka. Nykyisinkin Istanbulin kreikkalaisvähemmistö kutsuu itseään ”roomalaisiksi” (turkiksi ”Rum”).
Vuosina 1204–1261 kaupunki oli roomalaiskatolisten ristiretkeläisten vallassa ja se oli latinalaisen keisarikunnan pääkaupunki. Tänä aikana Bysantin keisari piti pääkaupunkinaan Nikeaa.
Turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453 ja tekivät siitä pääkaupunkinsa.