Koodekki

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: "Koodekki koodaa tai dekoodaa signaalin, jolloin signaali käyttää vähemmän siirto- tai tallennuskapasiteettia, ja toisaalla purkaa koodauksen, jolloin signaali palautetaan alkuperäiseen muotoonsa tai riittävän samanlaiseksi." Sikäli kun tiedän; koodauksen perimäinen idea ei ole muuttaa dataa tai signaalia pienempään muotoon (pakata). Koodauksessa data, signaali tai vastaava muunnetaan toiseen muotoon. Usein – esimerkiksi multimediassa – samalla suoritetaan myös pakkausta, mutta se on valinainen toimenpide, joka ei sinänsä ole koodauksen perimäinen tarkoitus. Koodekki (tietokoneohjelma, algoritmi) suorittaa nämä toimenpiteet. Siksipä pakkaus olisi johdannossa tuotava selkeämmin erilliseksi toimeksi. Pakkauksesta olisi myös syytä tehdä oma osionsa artikkeliin, sillä se on keskeinen osa aihetta ja keskeisesti mukana muun muassa multimediakoodekeissa – vaikkakaan ei kaikissa.

Koodekki on algoritmi tai tietokoneohjelma, joka muuntaa datavuota tai signaalia (voi pakata tai purkaa). Koodekki koodaa tai dekoodaa signaalin, jolloin signaali käyttää vähemmän siirto- tai tallennuskapasiteettia, ja toisaalla purkaa koodauksen, jolloin signaali palautetaan alkuperäiseen muotoonsa tai riittävän samanlaiseksi.

Sanana koodekki on laina englannin termistä codec (compressor, decompressor tai coder,decoder, jotka tarkoittavat suomeksi koodaajaa tai koodinpurkajaa). Sen lisäksi etenkin Microsoft Windows -käyttöjärjestelmän suomennoksessa käytetään termiä pakkauksenhallinta.

Koodekkeja käytetään äänen ja videokuvan siirrossa sekä niiden tallentamiseen puhelimissa, televisiossa ja tietokoneissa. Koodekki voi toimia analogisesti tai digitaalisti. Digitaalisen äänen ja kuvan siirtoon ja tallennukseen on kehitetty lukuisia eri koodekkeja eri sovelluksiin. Yleensä koodekit erotellaan käyttötarkoituksen mukaan: on puhekoodekkeja, äänikoodekkeja ja videokoodekkeja. Nimensä mukaan puhekoodekit soveltuvat käytännössä vain puheen käsittelyyn: niillä pakattuna musiikki vääristyy tunnistamattomaksi. Yksittäisiä kuvia kompressoitaessa ei puhuta yleensä koodekeista vaan pakkauksesta ja pakkausalgoritmeista.

Koodekkien tehokkuutta voidaan mitata niin signaalin laadulla kuin tarvittavan siirtokapasiteetin määrälläkin. Jotkin koodekit ovat häviöttömiä, mikä tarkoittaa sitä, että palautettu signaali on täysin samanlainen kuin alkuperäinen. Siirrettävän tiedon määrää voidaan kuitenkin vähentää huomattavasti enemmän, jos alkuperäisestä signaalista voidaan poiketa.

Tavallisen puhelimen ääni vie pakkaamattomana 64 kilobittiä sekunnissa; 3G-matkapuhelinverkon koodekki käyttää alle 5 kilobittiä sekunnissa ja puheesta saa vielä selvän. Vastaavasti CD-levylle tallennettu musiikki vie noin 1400 kilobittiä sekunnissa; MP3-koodekilta lähes alkuperäiseltä kuulostava musiikki vie 128 kb/s. Tavallinen TV-tasoinen pakkaamaton videokuva vie yli 100 megabittiä sekunnissa; DVD-levyillä käytettävällä MPEG2-koodekilla kuvanlaatu on vielä kohtuullinen 7 Mb:n sekuntinopeudella. Videoneuvotteluissa käytettävä H.263-koodekki tarjoaa kohtuullisen kuvan jo 32 kb:n sekuntinopeudella.

Koodekkia ei tule sekoittaa tiedostomuotoon. Saman koodekin tuottamaa tietoa voidaan tallentaa erityyppisiksi tiedostoiksi. Vaikka MP3-pakattu äänisignaali tallennetaan usein .mp3-päätteiseksi tiedostoksi, voidaan tämän muotoista ääntä käyttää myös esimerkiksi AVI-videotiedostoissa. Useista suosituista standardeista on tehty monia toteutuksia, esimerkiksi MPEG-4-standardia käyttävä koodekki on saatavilla Applelta, Microsoftilta, DivXNetworksilta ja XviD-projektilta.