Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Korroosio (tai syöpyminen[1]) on ympäristön vaikutuksesta tapahtuvaa materiaalin muuttumista käyttökelvottomaan muotoon. Vahingoittuva materiaali liukenee tai muuten reagoi ympäristön aineiden (ilma, neste, maa-aines, auringonvalo jne.) kanssa. Korroosion taustalla on kemiallinen tai sähkökemiallinen ilmiö, mutta ympäristö voi vaikuttaa myös mekaanisesti korroosioilmiön syntymiseen ja nopeuteen.
Korroosio voidaan jakaa useisiin eri muotoihin ja niiden jaottelu vaihtelee lähteestä riippuen. Eräässä jaottelussa korroosio on jaettu yleiseen ja paikalliseen, joista paikallinen korroosio aiheuttaa usein odottamattomia vaurioita. Erilaisia korroosiomuotoja ovat edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi mikrobiologinen korroosio, kavitaatiokorroosio, saostumakorroosio, hitsikorroosio sekä kerroskorroosio.
Yksinkertainen esimerkki korroosiosta on raudan hapettuminen rautaoksideiksi, eli raudan ruostuminen. Myös jalometallien taipumus muuttaa väriä esimerkiksi käsittelyn jälkeen on korroosiota. Tämän lisäksi muun muassa kuparin vihertäväksi patinoitunut tai tummentunut pinta on seuraus kuparin korroosiosta. Kuparin tummuminen toisaalta suojaa kuparia lisähapettumiselta, eli tämä on usein toivottu ja odotettu ominaisuus, eikä sitä voida täten pitää korroosiona. Samoin on alumiinin kanssa; puhdas alumiini alkaa välittömästi hapettua ilman vaikutuksesta ja saa suojaavan alumiinioksidipinnoitteen.