Kullanhuuhdonta

Kullanhuuhdontaa
Kullanhuuhdontaa Alaskassa 1916

Kullanhuuhdonnalla tarkoitetaan maaperässä olevan kullan hyödyntämistä.[1] Suomen Lapin Inarin ja Sodankylän kuntien alueella saamelaisten kotiseutualueella[2] sijaitsevat kultakentät ovat ainoita alueita koko Euroopassa, jossa pintamaan kultaesiintymät ovat tarpeeksi suuria taloudellisesti kannattavalle kullanhuuhdonnalle.lähde? Lemmenjoen alueella on toiminut useita pää- tai sivutoimisia koneita käyttäviä kullankaivajia.lähde? Lisäksi lapiokaivu on ollut suosittua harrastustoimintaa.lähde? Vuonna 2020 koneellinen kullanhuuhdonta päättyi Lemmenjoen kansallispuistossa yhdeksän vuoden siirtymäajan jälkeen uudistetun kaivoslain (621/2011) nojalla. Lain perusteluissa todettiin kullankaivuun aiheuttamien ympäristövaikutusten olevan Lemmenjoen kansallispuiston perustamistarkoituksen vastaisia.[3] Koneellinen kullankaivuu jatkuu Tankavaaren ja Saariselän alueilla, sekä itäisen Kutturantien, Sotajoen ja Tolosjoen varsilla.[4]

  1. Kullanhuuhdonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Viitattu 11.10.2024.
  2. Saamelaiskäräjät Oikeusministeriö. Viitattu 11.10.2024.
  3. Koneellinen kullanhuuhdonta päättyy Lemmenjoen kansallispuistossa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). 29.6.2020. Viitattu 11.10.2024.
  4. Kaivosrekisterin karttapalvelu gtkdata.gtk.fi. Viitattu 11.10.2024.

Developed by StudentB