Kummitus | |
---|---|
Ominaisuudet | |
Muut nimet |
Aave Haamu Henkiolento |
Status | Elävä kuollut |
Tuntomerkit | Aavemainen hahmo, joskus ihmisenlainen, toisinaan ilman erityistä muotoa |
Esiintyminen | Kaikkialla maailmassa, mm. rakennuksissa, luolissa ja synkissä metsissä |
Voimat | Mm. Kyky mennä objektien läpi, lentokyky, kyky riivata, kuolemattomuus |
Luonteenpiirteet | Voivat olla vihaisia, koska eivät jostain syystä pääse henkimaailmaan |
Kansanperinne | |
Kansanperinteen alkuperä |
Muinainen eurooppalainen kansantarusto |
Samanlaiset olennot |
Banshee Kuolema |
Suhteet |
Kummitus, aave tai haamu on uskomuksissa kuolleen ihmisen tai eläimen sielu, joka kulkee elävien maailmassa, usein samoilla paikoilla kuin eläessään. Tätä elävien maailmaan jäämistä kutsutaan kummitteluksi. Kummittelevien sielujen väitetään usein yrittävän saattaa loppuun jotain tehtävää, joka jäi elämässä tekemättä, tai kärsivän rangaistusta pahoista teoistaan. Kummitusten katsotaan usein olevan jonkinlaisessa välitilassa, kuolleina, mutta kykenemättöminä siirtymään esimerkiksi helvettiin tai taivaaseen. Kummitustarinoita esiintyy ympäri maailmaa. Suomalaisista noin 10 % uskoo kummituksiin.[1]
Suomalaisessa kansanperinteessä haamu ja aave (tai vaihtoehtoisesti hahmo tai emuu) ovat olleet yksi ihmisen kolmesta sielusta, jotka ovat vastanneet ihmisen hyvinvoinnista. Haamun poistumiseen ruumiista on katsottu johtavan ihmisen sairastumiseen, tai jos sen nähtiin liikkuvan ihmisen ruumiista irrallisena, ennenaikaiseen kuolemaan.[2]